Lähde NNR2004. Carbohydrate ss173-198. ISBN 92- 893- 1062- 6
(1) Tausta ( S. 173)Kemiallinen luokittelu ( S. 173- 174)
(2)
Hiilihydraattien fysiologia ja aineenvaihdunta (S. 178- )
Glykemisyys ( S. 178- 183)
(3)
Hiilihydraattien vaikutus plasman lipideihin (S. 183)
Hiilihydraattien imeytymishäiriö (S. 184)
Ravinnon kuitu (S. 184-)
Ravintokuidun fysiologiset vaikutukset ( S. 185-187)
Laxatio, veren rasvat, veren sokeri, fermentaatio, liukoiset ja liukenemattomat kuidut
Ravintokuitu ja krooniset taudit (S. 187- 188)
Colon syöpä, sepeltauti, obesitas, muut
Raffinoidut sokerit ( S. 188-)
(4)
Hammasmätä ja sokeri ( S. 188- 189)
Makeuttajat (S.189-190)
Hiilihydraatit ja obesitas ( S. 190- 191)
Hiilihydraatit ja fyysinen suorituskyky ( S. 191- 192)
(5)
Tarve ja saantisuositukset ( S. 192- 194)
Lähteet ja saanti
(5)
Hiilihydraattien tarve ( Requirement) ja saantisuositus ( Recommended Intake)
- HIILIHYDRAATTIEN TARVE
Sanotaan, että vaikka ei olisikaan mitään absoluuttista tarvetta ravinnon hiilihydraateista vitaalin elämän ylläpitämiseksi, ravintoperäinen hiilihydraatin saanti on kuitenkin essentielliä ketoosin välttämisessä .
(Lisäkommenttini: Toisaalta ei ole myöskään tutkimustuloksia siitä miten hyvät on glykogeenin syntetisoitumisreitit ja varaston täyttymisasteet lihaksessa ja maksassa ilman hiilihydraattien saantia. Toisaalta taas ihmisen elämälle on välttämätöntä että glykogeenia voi muodostua vapaasti).
US FNB (Food and Nutrition Board) arvioi glykeemisten hiilihydraattien keskimääräiseksi tarpeeksi 100 grammaa päivässä lapsille, pojille ja tytöille 18 vuoden ikään asti samoin myös aikuisille ja tämä perustuu aivojen hyödyntämään hiilihydraattimäärään. Tämä määrä vastaa aikuisilla naisilla ja miehillä 15- 20 E%, energiaprosenttia.
Hollantilainen asiantuntijaryhmä käytti samaa laskuperustaa ja päätyi hiilihydraatin tarpeisiin 40- 45 E% (energiaprosenttia).
Kuten aiemmin on katsauksista käynyt ilmi, saatavilla olevan näytön mukaan on viitteitä kokonaishiilihydraattisisällön yli 50 E%- 55 E% ja rasvasisällön 25 - 30 E% olevan edullisia ottaen huomioon kehonpainon vakaana pysymisen ja ylipainon kertymän estymisen.
SUOSITUS RAFFINOIDUN SOKERIN RAJOITUKSESTA
Jotta dieetti saisi riittävän ravintoainetiheyden on tärkeää rajoittaa jalostetun sokerin lisäämisiä. Varsinkin lapsilla ja pientä kokonaisenergiaa käyttävillä henkilöille asia on tärkeä. Hammasmädän riskin vähentämiseksi pitäisi välttää tiheää sokeripitoisten ruokien käyttöä. Ylimääräistä painonkertymän riskiä liittyy sokerilla makeutettujen juomien käyttöön ja niitä pitäisi rajoittaa.
Vuoden 1996 ravintokuitusuositukset perustuivat muutaman kansainvälisen asiantuntijan raportteihin lähinnä kuidun suolistovaikutuksista. Kuidunsaannin määrällinen suositus perustuu edelleenkin ensisijassa suolistotoiminnan säännöllisenä pitäviin ja bulk-massaa muodostaviin määriin paksunsuolen syövän riskin vähentämiseksi. Vuoden 1996 jälkeen on julkaistu joukko tutkimuksia ravintokuidun ja tai kuitupitoisten elintarvikkeiden (täysjyväviljan, hedelmien ja vihannesten) suotuisista vaikutuksista eri tauteihin.
EPIC - tutkimus tuki tietoa ravintokuidun suojavaikutuksesta paksunsuolen syöpää vastaan. On myös epidemiologista näyttöä ravintokuidun antamasta suojasta sepeltautia ja ylipainoa vastaan.
Jo NNR 1996 antaa kuidunsaantisuositukseksi 25- 35 grammaa ravintokuitua päivässä mikä vastaa ravintotiheytenä noin 3 g /MJ. Tämä saantisuositus pidetään ennallaan NNR 2004 suosituksissa.
Saantisuosituksen alarajaa voi pitää naisille soveltuvana ja ylärajaa miehille.
Samantapaisi saantisuosituksia antaa UN FNB: Miehille suositetaan ravintokuitua 38 grammaa päivässä ja naisille 25 g päivässä. Nämä arvot perustuvat lähinnä havaittuun protektiivisen vaikutukseen sepelvaltimotautia vastaan ja lisäksi tukee suositusta tviiteet protektiivisuudesta 2--tyypin diabetesta vastaan.
Suositeltu kokonaishiilihydraattien saanti on 50- 60 E%. Kun suunnitellaan aterioita ryhmille pitää käyttää arvoa 55E%.
Jalostetun sokerin määrä
Jalostettuja sokereita ( sakkaroosia, glukoosia, fruktoosia, tärkkelyshydrolysaatteja ja muita hiilihydraatteja, joissa ei ole essentiellejä ravintoaineita), ei pitäisi olla yli 10 E%, jota varmistettaisiin esentiellien ravintoaineitten ravintotiheys (nutrient density).
Tiheää runsassokeristen elintarvikkeiden käyttöä pitäisi välttää, jota hammasmädän riski vähenisi.
Ravintokuitu
Aikuisten tulisi käyttää ravintokuitua 25- 35 grammaa päivässä tai 3 grammaa megajoulessa ravintoaan (MJ).
Tämän ravintokuidun pitäisi olla peräisin luonnostaan kuitupitoisista elintarvikkeista kuten täysjyväviljoista, palkohedelmistä, vihanneksista, perunoista ja juurikkaista, hedelmistä ja marjoista. Nämä elintarvikkeet antavat myös ison kirjon muitakin ravintoaineita ravintokuidun lisäksi.Myös Erityinen kuitutuote lisä voi myös antaa jotain hyötyä mahasuolitoimintoihin ja/ tai metabolisiin funktioihin.
Myös lapsille on tärkää saada ravintokuitua sopivissa määrin eri ruoissa. Kouluiässä pitäisi muulta osin tasapainoisessa ravinnossa todennäköisesti olla vähintäin 10 grammaa ravintokuitua päivässä. Sitten ravintokuitua lisätään iän myötä kunnes teini-iässä tullaan aikuisten ravintokuitusuosituksiin.
(Lisäkommenttini: Toisaalta ei ole myöskään tutkimustuloksia siitä miten hyvät on glykogeenin syntetisoitumisreitit ja varaston täyttymisasteet lihaksessa ja maksassa ilman hiilihydraattien saantia. Toisaalta taas ihmisen elämälle on välttämätöntä että glykogeenia voi muodostua vapaasti).
US FNB (Food and Nutrition Board) arvioi glykeemisten hiilihydraattien keskimääräiseksi tarpeeksi 100 grammaa päivässä lapsille, pojille ja tytöille 18 vuoden ikään asti samoin myös aikuisille ja tämä perustuu aivojen hyödyntämään hiilihydraattimäärään. Tämä määrä vastaa aikuisilla naisilla ja miehillä 15- 20 E%, energiaprosenttia.
Hollantilainen asiantuntijaryhmä käytti samaa laskuperustaa ja päätyi hiilihydraatin tarpeisiin 40- 45 E% (energiaprosenttia).
Kuten aiemmin on katsauksista käynyt ilmi, saatavilla olevan näytön mukaan on viitteitä kokonaishiilihydraattisisällön yli 50 E%- 55 E% ja rasvasisällön 25 - 30 E% olevan edullisia ottaen huomioon kehonpainon vakaana pysymisen ja ylipainon kertymän estymisen.
SUOSITUS RAFFINOIDUN SOKERIN RAJOITUKSESTA
Jotta dieetti saisi riittävän ravintoainetiheyden on tärkeää rajoittaa jalostetun sokerin lisäämisiä. Varsinkin lapsilla ja pientä kokonaisenergiaa käyttävillä henkilöille asia on tärkeä. Hammasmädän riskin vähentämiseksi pitäisi välttää tiheää sokeripitoisten ruokien käyttöä. Ylimääräistä painonkertymän riskiä liittyy sokerilla makeutettujen juomien käyttöön ja niitä pitäisi rajoittaa.
- RAVINTOKUIDUN TARVE
Vuoden 1996 ravintokuitusuositukset perustuivat muutaman kansainvälisen asiantuntijan raportteihin lähinnä kuidun suolistovaikutuksista. Kuidunsaannin määrällinen suositus perustuu edelleenkin ensisijassa suolistotoiminnan säännöllisenä pitäviin ja bulk-massaa muodostaviin määriin paksunsuolen syövän riskin vähentämiseksi. Vuoden 1996 jälkeen on julkaistu joukko tutkimuksia ravintokuidun ja tai kuitupitoisten elintarvikkeiden (täysjyväviljan, hedelmien ja vihannesten) suotuisista vaikutuksista eri tauteihin.
EPIC - tutkimus tuki tietoa ravintokuidun suojavaikutuksesta paksunsuolen syöpää vastaan. On myös epidemiologista näyttöä ravintokuidun antamasta suojasta sepeltautia ja ylipainoa vastaan.
Jo NNR 1996 antaa kuidunsaantisuositukseksi 25- 35 grammaa ravintokuitua päivässä mikä vastaa ravintotiheytenä noin 3 g /MJ. Tämä saantisuositus pidetään ennallaan NNR 2004 suosituksissa.
Saantisuosituksen alarajaa voi pitää naisille soveltuvana ja ylärajaa miehille.
Samantapaisi saantisuosituksia antaa UN FNB: Miehille suositetaan ravintokuitua 38 grammaa päivässä ja naisille 25 g päivässä. Nämä arvot perustuvat lähinnä havaittuun protektiivisen vaikutukseen sepelvaltimotautia vastaan ja lisäksi tukee suositusta tviiteet protektiivisuudesta 2--tyypin diabetesta vastaan.
- HIILIHYDRAATTIEN SAANTISUOSITUS
Suositeltu kokonaishiilihydraattien saanti on 50- 60 E%. Kun suunnitellaan aterioita ryhmille pitää käyttää arvoa 55E%.
Jalostetun sokerin määrä
Jalostettuja sokereita ( sakkaroosia, glukoosia, fruktoosia, tärkkelyshydrolysaatteja ja muita hiilihydraatteja, joissa ei ole essentiellejä ravintoaineita), ei pitäisi olla yli 10 E%, jota varmistettaisiin esentiellien ravintoaineitten ravintotiheys (nutrient density).
Tiheää runsassokeristen elintarvikkeiden käyttöä pitäisi välttää, jota hammasmädän riski vähenisi.
Ravintokuitu
Aikuisten tulisi käyttää ravintokuitua 25- 35 grammaa päivässä tai 3 grammaa megajoulessa ravintoaan (MJ).
Tämän ravintokuidun pitäisi olla peräisin luonnostaan kuitupitoisista elintarvikkeista kuten täysjyväviljoista, palkohedelmistä, vihanneksista, perunoista ja juurikkaista, hedelmistä ja marjoista. Nämä elintarvikkeet antavat myös ison kirjon muitakin ravintoaineita ravintokuidun lisäksi.Myös Erityinen kuitutuote lisä voi myös antaa jotain hyötyä mahasuolitoimintoihin ja/ tai metabolisiin funktioihin.
Myös lapsille on tärkää saada ravintokuitua sopivissa määrin eri ruoissa. Kouluiässä pitäisi muulta osin tasapainoisessa ravinnossa todennäköisesti olla vähintäin 10 grammaa ravintokuitua päivässä. Sitten ravintokuitua lisätään iän myötä kunnes teini-iässä tullaan aikuisten ravintokuitusuosituksiin.
- Hiilihydraatin ravintolähteet ja hiilihydraattien saanti
0 kommentarer:
Skicka en kommentar