NNR2004, Fluorine, Luku42. Sivut 421-422.
ISBN 92- 893- 1062-6
Suositukset ( Ei asetettavissa)
Tausta
Fysiologia ja aineenvaihdunta
Suurin hyväksyttävä saanti ja toksisuus
Ravintolähteet ja saanti
ISBN 92- 893- 1062-6
Suositukset ( Ei asetettavissa)
Tausta
Fysiologia ja aineenvaihdunta
Suurin hyväksyttävä saanti ja toksisuus
Ravintolähteet ja saanti
- Tausta
Fluori (Fluorine), alkuaine halogeeniryhmästä, esiintyy (fluoride) ravinnossa ja juomavedessä joko (-)jonimuodossa tai sitoutuneena yhdisteiksi.
Fluoridi on hyvin dokumentoitu hammasmädän estossa ja hoidosssa käytetty aine, mutta katsotaan vaikutuksen olevan lähinnä paikallsita eikä niinkään systeemistä.
On pohdittu fluoridin mahdollisuudesta olla essentielli hivenaine.
Fluoridi on hyvin dokumentoitu hammasmädän estossa ja hoidosssa käytetty aine, mutta katsotaan vaikutuksen olevan lähinnä paikallsita eikä niinkään systeemistä.
On pohdittu fluoridin mahdollisuudesta olla essentielli hivenaine.
- Fysiologia ja aineenvaihdunta
Juomaveden fluoridi imeytyy tehokkaasti ( yli 90%) kun taas elintarvikkeissa yhdisteisiin sitoutunut fluoridi on huonommin imeytyvää. Suurin osa imeytyneestä fluoridista erityy munuaisten kautta, kuitenkin pieni osa asettuu luustoon ja lapsuuden aikana hampaisiin. Suurin osa kehon fluoridia on kalsiumyhdisteisiin sitoutunutta luu- ja hammaskudoksessa, joissa se syrjäyttää hydroxiapatiittikristallien OH-ryhmän ja saa aikaan vähemmän liukoisia kiteitä. Aiemmin pidettiin tätä fluoridin hammasmätää ehkäisevänä ominaisuutena, mutta nykyään selitetään fluoridin anti-caries-vaikutus toisin: Kun fluoridia on läsnä suuontelossa, se saostuu kalsiumfluoridina (CaF2) hammaspinnan biofilmiin toimien paikallisena fluoridivarastona, joka on valmiina vuorovaikutukseen kiilteen mineraalien purkautumisen ja uudelleen mineralisoitumisen välisessä tasapainossa - ( tapansa mukaan vahvistaen kiillekidettä). Tämän paikallisvaikutuksen lisäksi ei tunneta tarkemmin fluoridin biologisia funktioita ihmisessä.
US Institute of Medicine ei myöskään voinut asettaa RDA arvoja, mutta se asetti viitearvon fluoridille sellaisiin lukemiin, joiden on havaittu vähentävän hammasmätätapauksia yhdellä terveitten aikuisten ryhmällä. Aikuisille naisille tämä viitelukema on 3 mg fluoridia vuorokaudessa ja miehille viitelukema on 4 mg fluoridia vuorokaudessa.
Kirja NNR2004 mainitsee fluoridin letaalin annoksen, mutta siinä voi olla virhe, sillä Internetissä Fluoride Alert ilmoittaa että annos 5 mg/ kg voi olla letaali ihmiselle)
http://www.fluoridealert.org/50-reasons.htm
Siis en kirjoita tässä NNR2004 tekstistä suomennosta. //
Akuutit fluoridimyrkytyksen oireet ovat pahoinvointi, vatsakipu ja oksentelu. Kroonisesta korkeasta fluoridimäärästä voi olla vaikutusta luuston mineralisoitumiseen ja munuaisten toimintaan.
Suuren fluoridimäärän käytöstä tavallisina sivuvaikutuksina esiintyy hammaskiilteen fluoroosi "mottled teeth", täplikkäät hampaat.
Fluoroosi ( fluorosis) pääsee kehittymään hampaitten muodostumisen aikaan, kuten 6-7 vuoden iässä.
Sen takia 0 - 6 vuotiaille lapsille suositellaan maksimaaliseksi päivittäiseksi fluoridiannokseksi 0.75 mg fluoridia ( suurin hyväksyttävä fluoridin saanti).
6- 12 vuotiaille lapsille suositellaan maksimaaliseksi fluoridin päiväsaanniksi 1.0 mg ja veden fluoridipitoisuudeksi suositellaan tason 0.8- 1 mg/ L alle jääviä arvoja.
Arvioidaan aikuisten saavan päivittäisestä ruoasta alle 1 mg ja pikkulasten saavan ruoastaan alle 0.2 mg fluoridia. Suurin osa fluoridin saannista tulee vedestä. Jos veden fluoridipitoisuus on 1 mg litrassa, aikuinen saa vedestä 1.7 mg vuorokaudessa ja pikkulapset 0.3 mg vuorokaudessa. Kuitenkin fluoridipitoisuudet vesissä vaihtelevat alueittan ja sentakia saantikin vaihtelee huomattavasti vesilähteistä johtuen.
Pikkulapsilla on toisena fluoridin lähteenä hammastahna. Arvioidaan alle 6 vuotiaitten lasten nielevän hampaita harjattaessa tahnan myötä joka kerta noin 0.15 mg fluoridia.

Päivitys 2011-12-01
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21109289
http://ndt.oxfordjournals.org/content/23/1/411.1.full
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20618871
- Tarve ja saantisuositus
US Institute of Medicine ei myöskään voinut asettaa RDA arvoja, mutta se asetti viitearvon fluoridille sellaisiin lukemiin, joiden on havaittu vähentävän hammasmätätapauksia yhdellä terveitten aikuisten ryhmällä. Aikuisille naisille tämä viitelukema on 3 mg fluoridia vuorokaudessa ja miehille viitelukema on 4 mg fluoridia vuorokaudessa.
- Suurin hyväksyttävä saanti ja toksisuus
Kirja NNR2004 mainitsee fluoridin letaalin annoksen, mutta siinä voi olla virhe, sillä Internetissä Fluoride Alert ilmoittaa että annos 5 mg/ kg voi olla letaali ihmiselle)
http://www.fluoridealert.org/50-reasons.htm
Siis en kirjoita tässä NNR2004 tekstistä suomennosta. //
Akuutit fluoridimyrkytyksen oireet ovat pahoinvointi, vatsakipu ja oksentelu. Kroonisesta korkeasta fluoridimäärästä voi olla vaikutusta luuston mineralisoitumiseen ja munuaisten toimintaan.
Suuren fluoridimäärän käytöstä tavallisina sivuvaikutuksina esiintyy hammaskiilteen fluoroosi "mottled teeth", täplikkäät hampaat.
Fluoroosi ( fluorosis) pääsee kehittymään hampaitten muodostumisen aikaan, kuten 6-7 vuoden iässä.
Sen takia 0 - 6 vuotiaille lapsille suositellaan maksimaaliseksi päivittäiseksi fluoridiannokseksi 0.75 mg fluoridia ( suurin hyväksyttävä fluoridin saanti).
6- 12 vuotiaille lapsille suositellaan maksimaaliseksi fluoridin päiväsaanniksi 1.0 mg ja veden fluoridipitoisuudeksi suositellaan tason 0.8- 1 mg/ L alle jääviä arvoja.
- Ravintolähteet ja saanti
Arvioidaan aikuisten saavan päivittäisestä ruoasta alle 1 mg ja pikkulasten saavan ruoastaan alle 0.2 mg fluoridia. Suurin osa fluoridin saannista tulee vedestä. Jos veden fluoridipitoisuus on 1 mg litrassa, aikuinen saa vedestä 1.7 mg vuorokaudessa ja pikkulapset 0.3 mg vuorokaudessa. Kuitenkin fluoridipitoisuudet vesissä vaihtelevat alueittan ja sentakia saantikin vaihtelee huomattavasti vesilähteistä johtuen.
Pikkulapsilla on toisena fluoridin lähteenä hammastahna. Arvioidaan alle 6 vuotiaitten lasten nielevän hampaita harjattaessa tahnan myötä joka kerta noin 0.15 mg fluoridia.

Päivitys 2011-12-01
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21109289
http://ndt.oxfordjournals.org/content/23/1/411.1.full
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20618871
0 kommentarer:
Skicka en kommentar