Foolihapon antioksidanttisuudestakin on artikkelia

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0308814606003049

Ihmisen täytyy saada foolihapponsa ravinnosta ja kun foolihappo on tullut elimistöön, sillä on moninimisiä  työntekijämolekyylejä funktiokartallaan, riippuen siitä  minkä nimistä yhden hiilen yksikköä ne ovat käsittelemässä.  aineenvaihdunnassa tuolla THF-muodollaan.  Ne poimivat talteen aminohappojen kataboliqasta tulevia yhden hiilen yksiköitä. (metyyli, kaksi metyyliä  , formyyli, formimino-) ja  vastaavia  THF- nimiä ovat:
5-methyl-THF  ( folate trap,  irreversibelisti muodostunut  alla mainitusta) Tämä voi vaikuttaa DNA metylaatioon.
5,10-nethylene-THF  ( seriinistä ja glysiinistä peräisin olevia  metyylejä)
 (dehydrogenoituna 5,10-methenyl THF )
10-formyl-THF ( tryptofaanista talletettu formyl)
5-formyl-THF( leucovorin) 
5-formimino-THF    (histidiinistä talletettu  formimino)
THF tarkoittaa naissä folaateisa  muotoa. jossa pteriinitumassa on  tetrahydromuoto, sen on täysin redusoitunutta ja toimintakykyistä.
 DHF- muoto on dihydrofolaatti, jonka  nimeä antavat H-atomit sijaitsevat asemissa 7,8.
THF:n H-atomit ovat asemissa 5,6,7,8.

Bakteerit  jotka tarvitsevat folaatteja, pystyvät syntetisoimaan DHF- muotoa  kondensoimalla PABA ja   erästä dihydropteridiinirengasta. Niillä on entsyymi DHFS, dihydrofolaattisyntaasi. Sellaiset  bakteerit muodostuvat ihmiselle opportunistisiksi ja hankaliksi. Niitä ovat esim Pseudocystis carinii sieni.  joka on opportunisti immuunivajeessa.

Tässä sitten  tulee mieleen, voisiko ravinnossa saatu  foolihappo olla ihmisen antioksidantti ja tästä löytyy hyvä artikkeli. Foolihappo ei ole elintarvikkeen antioksidantti, mutta kehossa siitä tulee kehon antioksidantti. Kts. artikkelia.