NNR2004 RASVOISTA(Fat) Kappale 11. Sivut 157-172 ISBN 912- 893- 1062-6. Nord 2004:13.
(1) Tausta (S.157) Fysiologia ja metabolia (S.157 -158)
(2) Essentiellit rasvahapot (EFA) Yleistä. S. 160
Fysiologia ja aineenvaihdunta (EFA); EFAD; Suurin hyväksytty saanti ja toksisuus
Arvioitu tarve ( S.162)
(3) Kolesteroli (S. 163)
Ravinnon rasvat ja terveys (S. 163- 166)
(4) ¨Rasvan saantisuositukset ( S. 166-167Aikuisten ja yli 2 vuotiaitten lasten rasvasuositukset ( S. 166); 6-23 kk ikäisten lasten rasvasuositukset( S. 167)
Ravinnon rasvalähteet ja rasvojen saanti (S. 167- 169).
(1) Tausta (S.157) Fysiologia ja metabolia (S.157 -158)
(2) Essentiellit rasvahapot (EFA) Yleistä. S. 160
Fysiologia ja aineenvaihdunta (EFA); EFAD; Suurin hyväksytty saanti ja toksisuus
Arvioitu tarve ( S.162)
(3) Kolesteroli (S. 163)
Ravinnon rasvat ja terveys (S. 163- 166)
(4) ¨Rasvan saantisuositukset ( S. 166-167Aikuisten ja yli 2 vuotiaitten lasten rasvasuositukset ( S. 166); 6-23 kk ikäisten lasten rasvasuositukset( S. 167)
Ravinnon rasvalähteet ja rasvojen saanti (S. 167- 169).
- Rasvan saantisuositukset
Aikuisten ja yli 2 vuotiaitten rasvan saantisuositukset
KOVA RASVA:
On suositeltua vähentää tyydytetyn rasvan (saturated fatty acids, SFA) ja jäykkien trans-rasvahappojen osuutta päivän kokonaisenergiasta noin 10 energiaprosenttiin (10 E%). Tämä lasketaan rasvahapoista käsin. Vielä niukempaa (alle 10 E%) kovan rasvan käyttöä suositellaan korkeaa kolesterolia (yperkolesterolemiaa) poteville henkilöille .
Trans-rasvahapot
On suositeltavaa rajoitaa niin paljon kuin mahdollista trans-rasvahappojen käyttöä. Niitä tulee tehdastuottoisista, osittain hydrogenoiduista eli kovetetuista rasvoista
Suositusten rajoissa pysyminen merkitsee pohjoismaisessa ravinnossa tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) ja trans-rasvahappojen osuuden supistamista kolmannesosalla. Koska tyydytettyjä rasvoja (SFA) ja trans-rasvahappoja on pääasiallisesti samoissa elintarvikkeissa, molempien rasvalajiensuhtellista vähenemistä on odotettavissa. Tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) käytön vähentäminen yleensä vähentää myös kolesterolin käyttöä.
TYYDYTTÄMÄTÖN RASVA:
Cis-MUFA , kertatyydyttämättömien cis- rasvahappojen osuudeksi suositellaan 10- 15 E% ja cis- PUFA, kaksi- ja monityydyttämättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5- 10 E% päivän kokonaisenergiasta. Ei suositella suurempaa PUFA-rasvahappojen käyttöä, sillä niistä on mahdollista haittaakin runsaammin käytettyinä.
Sopiva suhde omega6 ja omega3 rasvahappojen kesken on 3: 1 - 9: 1 luokkaa. Siis omega6 rasvahappoja käytettäisiin 3- 9 kertaa enemmän kuin omega3 rasvahappoja.
KOKONAISRASVA (TRIGLYSERIDIT):
Näistä yllämainituista suosituksista kertyy kokonaisrasvan suositukseksi (triglyserideinä laskettuna) 25- 35 E% päivän kokonaisenergiasta.
Jos on kyse obeesista henkilöstä, lienee sopivaa vähentää rasvansaantia alle 30 E% energiaprosenttiin, kun taas rasvansaanti 30- 35 E% on hyväksyttävää solakalle. edellyttäen tyydyttyneen rasvan ja trans-rasvahappojen käytön pysyttelevän suositusten rajoissa.
On vaikea taata riittävää rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E, K) ja essentiellien rasvahappojen (EFA) saantia, jos kokonaisrasvankäyttö on alle 15 E% päivän energiasta.
Yleisestikään ottaen ei ole mitään lisähyötyä rasvansaannin supistamisesta alle 25 E% energiaprosenttiin (E%), koska hyvin vähärasvainen dieetti tapaa vähentää HDL-kolesterolia, lisätä seerumin triglyseridiä (S-TG) ja kehnontaa glukoosinsietoa aineenvaihdunnaltaan herkillä yksilöillä.
Aikuistutkimuksista on havainto kardiovaskulaaristen tautien riskien vähenemisestä 17- 42 prosentilla(%) vähennettäessä SFA- rasvan saantia 5 prosentilla(%)- edellytyksenä kuitenkin on kovan rasvan antaman energian korvaaminen joko hiilihydraatilla tai tyydyttämättömällä rasvalla; kardiovaslaarisen taudin riski vähenisi 25 prosentilla ( %) supistettaessa trans-rasvahappojen saantia 2 prosentilla (%).
Tästä voi päätellä pohjoismaissen kardiovaskulaaristen tautien riskin vähenevän noin 30 % supistetaessa tyydytettyjen rasvojen (SFA) käyttöä kolmanneksella ( 4-5 E%) ja noin 3% supistettaessa trans-rasvahappojen käyttöä kolmasosalla ( 0.2- 0.3 E%).
- 6-23 kk ikäisten lasten rasvansaantisuositukset
Vauva-ajan kasvu on nopeampaa kuin myöhemmin elämän aikana. Vauvan energian tarve painokiloa kohden on sen takia vauva-aikana suurempi kuin myöhemmin elämän aikana. Jotta rintamaito voisi vastata tällaiseen energiantarpeeseen, sen energiasta on miltei 50 % rasvasta.Jos vauvoja ei imetetä tai jos ne saavat vain osittain rintamaitoa, niille tulee antaa korvauksena vauvan ravintokaavion ( infant formula) mukaista ravintoa ensimmäisten 4-6 kk aikana, minkä jälkeen ravinto sitten vähitellen monipuolistuu.
EU_direktiivin ehdotetun uusitun version mukaan on luotu vauvan syöttökaavio ja sitä seuraava jatkokaavio. Rasvaa pitäisi olla 40-55 E% varhaisimmassa syöttökaaviossa (infant formula) ja 35- 55 E% jatkokaaviossa ( follow-on formula). Rasva sisältyy dieetin nestemäiseen pääosaan ravinnon sitten muuttuessa 5 kuukaudesta eteenpäin monipuolisemmaksi. Annetaan suositus yksinomaisesta rintaruokintaruokinnasta kuutena ensimmäisenä elinkuukautena ja pulloruokaa saavien lasten syöttökaavion rasvasta on säädetty suosituksia, mutta muita suosituksia ei anneta kuuden ensimmäisen kuukauden osalta. Vauvaiän lopulla rasvan saanti vähenee nopeasti 30 E% energiaprosentiin (E%) komplementaarisesta ravinnosta riippuen, kun rintamaidon saannista ollaan siirtymässä erilaisiin vauvanruokaan. Ensimmäisen ikävuoden jälkeen taas on tavallista lapsen ravinnon rasvan osuuden asteittain lisääntyminen 3 ikävuoden aikana aikuisille tyypilliseen tasoon.
6-11 kuukauden ikäisille vauvoille suositellaan kokonaisrasvan saanniksi 30-45 energiaprosenttia (E%).
12- 23 kuukauden ikäisille lapsille suositellaan kokonaisrasvansaanniksi 30- 35 E%.
Asteittaista rasvaenergian (E%)osuuden vähentämistä suositellaan 6 kuukaden iästä kahden vuoden ikään.
6-23 kuukauden ikäisillä moni tyydyttämättömien PUFA- rsvahappojen saannin tulisi olla 5- 10 E% kokonaisenergiansaannista. Tähän sisältyy vähintäin yksi energiaprosentti( 1 E%) omega3- rasvahapoista (n3 rasvahapoista) .
Ei tiedetä eri ikäryhmien optimaalista omega6 /omega 3 rasvahappojen suhdetta.
6- 11 kuukauden iässä suositellaan tämän suhteen olevan vauvansyöttökaaviossa ja jatkokaaviossa 5- 15 : 1. (Siis omega6 rasvahappoja 5- 15 kertaa niin paljon kuin omega 3 rasvahappoja). Tästä rasvahappojen n6/n3 suhde vähitellen lähestyy aikuiselle suositeltua 3-9 : 1 suhdetta ( n6 rasvahappoja 3-6 kertaa enemmän kuin n3 rasvahappoja).
Ei tiedetä eri ikäryhmien optimaalista omega6 /omega 3 rasvahappojen suhdetta.
6- 11 kuukauden iässä suositellaan tämän suhteen olevan vauvansyöttökaaviossa ja jatkokaaviossa 5- 15 : 1. (Siis omega6 rasvahappoja 5- 15 kertaa niin paljon kuin omega 3 rasvahappoja). Tästä rasvahappojen n6/n3 suhde vähitellen lähestyy aikuiselle suositeltua 3-9 : 1 suhdetta ( n6 rasvahappoja 3-6 kertaa enemmän kuin n3 rasvahappoja).
Trans-rasvahapot vaikuttavat monityydyttämättömien (PUFA) rasvahappojen aineenvaihduntaan. Miksi tämä on otettava varsinkin pikkulapsilla huomioon?
Teollisten kovetetujen trans-rasvahappojen saanti olisi pidettävä niin vähänä kuin mahdollista, koska lasten aineenvaihdunnan kyky muokata rasvahappoja lie rajoittunut (Siis kyky "jalostaa ravintorasvaa", kyky desaturoida (= tehdä kaksoissidoksia) ja elongoida (pidentää rasvahappojen hiiliketjua) voi olla vähäisempi lapsella kuin aikuisella.
12 kuukauden iästä alkaen tulisi rajoittaa kova rasva (SFA ja trans-rasvahapot) noin 10 energiaprosenttiin(E%) päivän kokonaisenergiasta.
Ravinnon rasvalähteet ja rasvojen saanti Pohjoismaissa
Nykyinen tavanomainen Pohjoismainen rravintorasvan käyttö on runsaampi kuin 100 vuotta sitten. Aivan enimmillään ravintorasvan kulutus oli 1960- ja 1970-luvulla, mutta alkanut alentua viimeisten 20-30 vuoden aikana. Nykykatsausten mukaan ovat keskimääräiset rasvankäyttötasot energiaprosentteina (E%) ilmoittaen kuten taulukko 1 osoittaa. Linolihapon (LA, Linoleic acid, n-6) ja alfa-linoleenihapon (ALA, alpha-linolenic acid, n-3) saannin suhteet olivat matalimpia arvoja 14 eri maasta tehdyssä tutkimuksessa European TRANSFAIR study.
Taulukko.11.1. Ravintorasvansaanti (E%), eri rasvaryhmät eriteltynä
Tanska
2000-2
|
Suomi
2002
|
Islanti
2002
|
Norja
1997
|
Ruotsi
1997-8
|
NNR2004
suositus
| |
Kokonaisrasva
|
33 E%
|
33.6 E%
|
35.3 E%
|
31 E%
|
34 E%
|
25-35
|
SFA
|
14.3
|
14.0
|
14.7
|
12.1
|
14
|
10
|
TFA trans-
|
1.2
|
0.5
|
1.4
|
Alle 1.0
|
1
|
low
|
MUFA
|
11.5
|
11.2
|
11.2
|
10.8
|
12
|
10-15
|
PUFA
|
4.7
|
5.1
|
4.7
|
5.4
|
4.5
|
5-10
|
n6/n3 suhde
|
4.2 /1
|
4.0 / 1
|
3 /1
|
5.5 /1
|
5 / 1
|
(3-9) /1
|
Islannissa tapahtui vuosien 1968 ja 1985 välillä 20-prosenttinen lasku voin ja maitorasvojen käytössä. Suomessa on tapahtunut vuosien 1982 ja 2002 välillä kovien rasvojen ( tyydytettyjen rasvahappojen , SFA) käytön vähenemää 19 E %:sta 14 E %:n tasoon. Norjassa vuosien 1975 ja 2001 välillä väheni tyydytettyjen rasvahappojen (SFA) ja trans-rasvahappojen (TFA) käyttö 21 E %:sta 15 E %:iin
Pohjoismainen kuolleisuus (mortality) kardiovaskulaarisiin tauteihin (CHD) on vähentynyt työikäisessä väestössä viimeksi kuluneitten 30 vuoden aikana, mutta eri maitten kesken on eroja, varsinkin miesten osalta. Kts. toista taulukkoa. Sekä Suomessa että Norjassa on työikäisten miesten kardiovaskulaarinen kuolleisuus vähentynyt yli puolella. Tästä vähenemästä katsotaan 30-50 % johtuvan seerumin kolesterolipitoisuuksien laskusta.
Taulukko Kpl 11.2. Sydänkuolleisuudesta ennen kolesterolin laskemisia
Pohjoismainen 25-64 vuotiaitten kuolleisuus iskemisiin sydäntauteihin (IHD) 100 000 ihmistä kohtaan ( Huom. Tämä oli oikein suomalaisten tauti ennen kolesterolien laskemista!).
| Naiset | Miehet | |||
| 1971 | 1999 | 1971 | 1999 | |
| Tanska | 44.25 | 15.18 | 174.36 | 58.67 |
| Suomi | 63.20 | 16.48 | 373.73 | 105.99 |
| Islanti | 52.74 | 13.71 | 221.76 | 76.24 |
| Norja | 36.08 | 15.76 | 196.74 | 67.24 |
| Ruotsi | 38.20 | 16.43 | 158.22 | 64.16 |
Ischaemic heart disease mortality rates per 100 000 in women and men aged 25- 64 years in the Nordic countries (www.who.dk)
- Mitkä ovat kaikkein tärkeimmät rasvojen lähteet?
kaikkein olennaisimmat ravintorasvan lähteet ovat (1) MARGARIINIT, VOI, ÖLJYT ja muut rasvat, (2) MAITO ja MAITOTUOTTEET sekä (3) LIHA ja LIHATUOTTEET.
Mistä ravinnon KOVA RASVA tulee?
Kovan rasvan, tyydytettyjen rasvahappojen (SFA, saturated fatty acids) ja trans-rasvahappojen (TFA) päälähde on maitotuotteet, kovat margariinit ja valmistuotteiden hydrogenoidut (kovetetut) rasvat.
Mistä saa PEHMEITÄ ravintorasvoja ja öljyjä?
Kovan rasvan, tyydytettyjen rasvahappojen (SFA, saturated fatty acids) ja trans-rasvahappojen (TFA) päälähde on maitotuotteet, kovat margariinit ja valmistuotteiden hydrogenoidut (kovetetut) rasvat.
Mistä saa PEHMEITÄ ravintorasvoja ja öljyjä?
Monityydyttämättömien ( PUFA, polyunsaturated fatty acids) rasvahappojen päälähteitä ovat pehmeät margariinit ja kasvisöljyt.
Kertatyydyttämättömiä rasvahappoja ( MUFA, monoansaturated fatty acids) sijoittautuu jokaiseen kolmeen edellämainittuun rasvalähderyhmään.
Tanskassa tammikuussa 2004 kiellettiin lailla sellaiset markkinoidut tuotteet, joissa kokonaisrasvahappopitoisuuteen sisältyi yli 2 % trans-rasvahappoja, joita on kehittynyt teollisessa lkovetamisessa (hydrogenaatiossa). Tanskan lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällytä märehtijäperäisten animaalisten tuotteiden trans-rasvahappoja tämän lainsäädännön piiriin.
Suom. 2011-12-09
Miten näkee elintarvikkeen rasvakokoomuksen?
Kts.
www.fineli.fi
Hakusana rypsiöljy
| Rasva | |||||
| rasvahapot yhteensä, laskettu TAG ekvivalenteiksi | 100.0 | g | laskennallinen | KTL:n tuottama | |
| rasvahapot yhteensä | 98.4 | g | summattu osatekijöistä | KTL:n tuottama | |
| rasvahapot tyydyttyneet | 5.7 | g | summattu osatekijöistä | KTL:n tuottama | |
| rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis | 59.6 | g | summattu osatekijöistä | KTL:n tuottama | |
| rasvahapot monityydyttymättömät | 33.0 | g | summattu osatekijöistä | KTL:n tuottama | |
| rasvahapot trans | 0 | g | summattu osatekijöistä | KTL:n tuottama | |
| rasvahappo 18:2 cis,cis n-6 (linolihappo) | 22080 | mg | analysoitu | julkinen laboratorio | 381 |
| rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) | 10876 | mg | analysoitu | julkinen laboratorio | 381 |
| rasvahappo 20:5 n-3 (EPA) | 0 | mg | analysoitu | julkinen laboratorio | 381 |
| rasvahappo 22:6 n-3 (DHA) | 0 | mg | analysoitu | julkinen laboratorio | 381 |
| kolesteroli (GC) | 4.5 | mg | analysoitu | julkinen laboratorio | 267 |
| sterolit | 695.5 | mg | |||
Jos taas haluaa tietää missä on tärkeää kalaöljyä DHA, voi hakea ravintotekijästä käsin:
DHA, C22:6 n-3, dokosahexaeenihappo
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar