Biotin
NNR 2012 draft.
http://www.slv.se/upload/NNR5/Chapter%20Biotin%20NNR%202012.pdf
1.
Biotiini, Biotin
2.
Johdanto. Introduction
3.
Ravintolähteet ja saanti. Dietary sources and intake
4.
Fysiologia ja aineenvaihdunta. Physiology and metabolism
5.
Tarve ja suositukset. Requirement and recommendation
6.
Ylin hyväksyttävä saanti. Upper intake levels and toxicity
(References)
Suomennos
1.3.2013. Päivitys
Vertaa
NNR2004, Sivut 301-303, ISBN 92-893-1062-6
1. Biotiini, Biotin
2. Johdanto. Introduction
Biotiini
on vesiliukoinen heterosyklinen yhdiste. Biotiini on aivan
välttämätön kaikille tunnetuille organismeille. Sitä
syntetisoituu niin kasveissa kuin mikro-organismeissakin, mutta
eläimillä ja ihmisillä ei ole kykyä muodostaa biotiinia
(Zempleni et al. 2009). Biotiini kuuluu B-vitamiinien ryhmään.
Elintarvikkeen biotiini on vapaata tai proteiiniin sitoutunutta.
Biotin
is a water soluble heterocyclic compound formerly known as vitamin
H. Biotin is essential to all known orga nisms and is synthesized
by plants and microorganisms, but animals including man lack the
ability to synthesize the vitamin (Zempleni et al. 2009)
).
It belongs to the group of B vitamins. Biotin in foods exists in
free or protein bound form.
3. Ravintolähteet ja saanti. Dietary sources and intake
Biotiinia
on useimmissa ruoissa vähäisiä määriä. Sisälmysravinnossa
kuten maksassa ja munuaisissa, munankeltuaisessa, kaurassa ja
vehnänleseessä on runsaasti biotiinia (Pedersen 1988)..
Keskimääräinen saanti (AI) tanskalaisaikuisilla on 40 ug päivässä
ja tästä 70 % tulee leivästä ja muista viljoista,
maitotuotteista ja munista (Pedersen 1988).
Biotin
is found in most foods at low concentrations. Offal meats such as
liver and kidney, egg yolk, rolled oats and wheat bran are rich
sources (Pedersen 1988). Average intake in Danish adults is
estimated at 40 μg per day and approximately 70 % of this intake is
provided by bread and other cereal products, dairy products and eggs
(Pedersen 1988)
4. Fysiologia ja aineenvaihdunta. Physiology and metabolism
Proteiiniin
sitoutunut biotiini sulatetaan ennen imeytymistä ja tähän
osallistuu biotinidaasi- entsyymi (Zempleni et al 2009)
katkaisemalla kovalentin sidoksen proteiiniin (Zempleni et al 2009).
Biologinen sniologinen saatavuus eri elintarvikkeista vaihtelee
hyvin matalasta miltei täydelliseen hyödyntämiseen. Yleisesti
ottaen elintarvikkeen biotiinista on saatavilla olevaa vajaa puolet
(Combs 1992). Raaka munanvalkuainen sisältää
avidiini-glykoproteiinia, joka sitoutuu biotiiniin ja estää
biotiinin imeytymisen. Keitettäessä katoaa munanvalkuaisen kyky
sitoa biotiinia. Mahdollinen biotiinilähde on myös paksusuolen
mikrobiologinen tuotanto, mutta tämän biotiinin määrällinen
osuus aineenvaihduntaan ei ole selvä asia (Said 2011).
Suolistoflooran
bakteereitten synteesi on yksi mahdollinen biotiinilähde. Ei
kuitenkaan näytä siltä, että tämä suurehko biotiinimäärä
tulisi ihmisen hyödyksi; yleinen biotiinistatus ei nimittäin
vaikutu siitä. Imeytyvä osa ei riittäne ihmisen biotiinitarpeen
kattamiseeen.
Protein-bound
biotin is digested in the gut prior absorption involving theenzyme
biotinidase(Zempleni et al. 2009) in the cleavage of the covalent
bond to protein (Zempleni et al. 2009). Bioavailability of biotin in
different foods varies from very low to almost complete utilisation.
In general, less than half the biotin in foods is available (Combs
1992). Raw egg white contains the glycoproteinavidin, which binds
biotin and prevents its absorption. The biotin binding capacity of
egg white is lost on cooking. A potential source of biotin is
microbial synthesis in the large intestine, but the quantitative
contribution to the metabolism is unclear (Said 2011)
Biotiini
toimii aputekijänä, kofaktorina,
karboksylaatioreaktiossa siirtämällä siirtelemään
yhden hiilen
yksiköitä aktivoituneina karboksyyliryhminä (-COO-)
välituotteitten aineenvaihdunnassa. Tällaiset reaktiot ovat
tärkeitä rasvahappojen synteesissä, palorypälehapon
muuttamisessa oksaalietikkahapoksi (sitruunahapposyklin
välituotteeksi) sekä haaroittuneiden ja paritonketjuisten
rasvahappojen hajoituksessa.
Biotin
functions as a cofactor in carboxylation reactions transfer of
one-carbon units in the form of activated carboxyl groups in
intermediary metabolism. These reactions are important in fatty acid
synthesis, in conversion of pyruvate to oxaloacetate (an
intermediate in the citric acid cycle), and in degradation of
branched amino acids and odd-chain fatty acids.
Jos
3-metyylikrotonyyli-CoA- karboksylaasi-aktiivisuus alenee, sen
substraatti-aine tekee oikotien, shuntin, vaihtoehtoiseen
aineenvaihduntareittiin ja tuottaa 3-OH-isovalerihappoa (3:HIA)
jota sitten menee virtsaan.Kohonneita virtsan
3-HIA pitoisuuksia pidetään varhaisena ja herkkänä
biotiinin puutteen indikaattorina (Zempleni et al. 2009), Mock et
al. 1997).
When
activity of 3-methylcrotonyl-CoA carboxylase is decreased, its
substrate is shunted to an alternate metabolic pathway, producing
3-hydroxyisovaleric acid (3-HIA), which is then excreted in urine.
Elevated urinary concentration of 3-HIA is regarded as an early and
sensitive indicator of biotin deficiency (Zempleni et al 2009, Mock
et al 1997).
Ravintoperäinen
biotiinin puute on harvinaista ja sitä on tavattu vain
yksilön saadessa biotiinitonta parenteraalista ravitsemusta (TPN,
infuusiota suoneen) tai sitten henkilöillä, jotka tapaavat käyttää
ravintonaan raakaa munanvalkuaista.Biotiinin puutetta on myös
osoittettu synnynnäisessä
biotinidaasi-entsyyminpuutteessa ( Zempleni et al.
2009).Normaaliraskaudessa usein kohonneeksi havaittu 3-HIA eritys
heijastaa matalaa biotiinistatusta (Mock et al. 2002). Ei ole
kuitenkaan dokumentoitu mistään marginaalisen biotiinistatuksen
haitallisista vaikutuksista raskauteen (Said 2002).
Kommenttini:
Biotinidaasin synnynnäistä puutetta voi esiintyä 1:600 00 ja se
kuuluu seulottaviin tauteihin USA:ssa.
Dietary
deficiency of biotin is rare and only demonstrated conclusively in
individuals on parenteral nutrition without biotin or on chronic
ingestion of raw egg white. Biotin deficiency has also been
demonstrated in inherited biotinidase deficiency (Zempleni et al.
2009). Increased excretion of 3-HIA as seen frequently in normal
pregnancy reflects reduced biotin status (Mock et al 2002). However
no untoward effects of marginal biotin status in pregnancy have been
documented (Said 2002).
5. Tarve ja suositukset. Requirement and recommendation
Biotiinin
tarpeitten arvioinnista saadut tiedot ovat niukkoja, joten mitään
saantisuosituksia ei anneta NNR 2012:ssa. US FNB asettaa aikuisten
riittävä päivittäinen saannin (adequate intake, AI) 30
mikrogrammaan (ug) päivässä. Tämä viitearvo on extrapoloitu
aikuisten kehonpainoon rintamaidolla ruokittujen vauvojen biotiinin
saannista käsin.
Data
providing an estimate of biotin requirements are scarce, and no
recommendation is given in NNR 2012 The US Food and Nutrition Board
set an adequate intake (AI) for adults of 30 μg/day
(IoM
1998). This reference intake is based upon intake of biotin in breast
fed
infants extrapolated by body weights to adults.
6. Suurin hyväksytty saanti ja myrkyllisyys. Upper intake levels and toxicity
Biotiinin
runsaan saannin haitoista ei ole riittävää tietoa, jotta suurinta
siedettyä saantitasoa (Tolerable upper lever, TUL) voisi asettaa.
Vaikkei voida esittää mitään numeerista hyväksyttävän
ylärajan (UL) lukemaa, niin kaikki olemassa oleva tieteellinen
näyttö observaatiotutkimuksista viittaa siihen, että kaikista
lähteistä saadut biotiinin määrät eivät aiheuta mitään
terveysriskiä tavalliselle väestölle.
Data
on adverse effects from high biotin intake are not sufficient to set
a tolerable upper intake level. Although no numerical UL can be
established, existing evidence from observational studies indicates
that current levels of intakes of biotin from all sources do not
represent a health risk for the general population
Päivitys
1.3. 2013
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar