(5.1.) Luuston terveys. Kalsiuminsannista NNR 5 mukaan

5.1. Luuston terveys (Bone health)

5.1.1. Lapset (Children)

NNR 5 SR (edellä  mainittu laaja systemaattinen katsaus) identifioi  erään korkeatasoisen systemaattisen katsauksen (Winzenberg et al 2006), mikä kattoi terveysvaikutukset lasten luustoon. Siihen sisällytettiin 19 kalsiumlisällä tehtyä kontrolloitua sokkokoetta  (kalsiumlisävalmiste tai  ravintoperäinen kalsium 300- 1200 mg kalsiumia  päivässä  vertauskohteena  lumelääke) ja  tutkimusaika oli vähintäin 3 kuukautta.  Osallistujina oli  3- 18 vuotiaita terveitä lapsia ja nuoria, joiden  luustovaikutukset mitattiin,  kun  vähintäin  6 kk seuranta-aikaa  oli kulunut.  Kalsium annettiin  erilaisina kalsiumyhdisteinä, maitouutteina tai maitomineraaleina.  Yhdistetyt tulokset osoittivat pientä, mutta silti merkitsevää lisääntymistä yläraajan  luuston mineraalitiheydessä (BMD, mutta tutkijoiden mukaan  tämä löytö todennäköisesti  ei johda kliinisesti merkitsevään murtumariskin vähenemiseen.

Huncharek et al (2008) suorittivat meta-analyysin ( metodologialtaan vaatimatontasoisen) ja sisällyttivät siihen 12 sokkokoetta kalsiumin/ maitotuotelisän vaikutuksista luuston terveyteen käyttämällä luun mineraalipitoisuutta (BMC, Bone Mineral Content, g)  primäärisenä tuloksena.  Kahdentoista kontrolloidun sokkokokeen yhdistetyt tulokset ( n = 2460 osallistujaa) antoivat BMC:n  yhteenlaskennallisen keskiarvoeron  2.05 grammaa ( 95% CI: - 3.26 g  ->  7.36 g)  verrattaessa kalsiumlisää saaneitten ja lumelääkettä saanneitten yläraajoista saatuja  arvojen eroa.  Koska kuitenkin yhdistetyt tiedot  olivat heterogeenisiä, laskettu  yhteenlaskennallinen BMC:n  keskiarvoero  on kyseenalainen  pätevyydeltään.
Johtopäätökset.
Tulokset korkeatasoisesta  Winzenbergin et al. ( 2006) systemaattiseta katsauksesta osoittivat pientä vaikutusta yläraajan luun mineraalitiheyteen (BMD) ja koko kehon  mineraalipitoisuuteen  kalsiumlisästä ( 300- 1200 mg päivässä).  On todennäköistä, että kalsiumin saanti on välttämätöntä, mutta  ei riittävä olosuhde vahvan luuston kehittymiselle. Riittävä D-vitamiinin saanti on kriittinen tekijä mitattaessa kalsiumin saannin osuutta.
Suom. 29.5. 2013 . Jatkuu...

5.1.2.Raskausaika ja sikiön kasvu Pregnancy and fetal growth)

NNR 5 SR ei tunnistanut yhtään  systemaattista katsausta kalsiumin saannista ja raskauden aikaisesta luustonterveydestä, sen sijaan  sisällytettiin  yksi kliininen sokkokoe (RCT) ja  yksi prospektiivinen tutkimus ( joiden molempien metodologinen  laatu  oli matalaa  keskinkertaista).  Niissä otettiin huomioon jälkeläiset. Kliinisten sokkokokeitten tulokset  käsittelivät   ensisynnyttäjiä, joiden kalsiumin saanti oli ollut   alle 600 mg kalsiumia päivässä ennen 20. raskausviikkoa. Heillä näytti kalsiumlisä 1500 mg päivässä loppuraskauden ajan todella vaikuttavan sikiön somaattiseen, luuston kasvuun tai vastasyntyneen piirteisiin ja antropometrisiin mittauksiin verrattassa synnytystä  lumelääkettä saaneisiin (Abalos et al. 2010).
Yin et al.  eivät todenneet mitään merkitsevää assosioitumista äidin  raskauden kolmannen kolmanneksen aikaisen  kalsiumin saannin  ja  jälkeläisten luustomassan kesken  lasten ollessa  16 vuotiaita.  Kalsiumin saanti mitattiin FFQ menetelmällä ja keskimääräinen saanti oli runsasta,  1670 mg päivässä.
Tiivistettynä:
  Saatavilla oleva tieto on riittämätöntä, jotta voitaisiin vetää johtopäätöstä raskauden aikaisen kalsiumin saannin ja raskauden aikaisen  luuston terveyden  sekä jälkeläisen luuston terveyden kesken. 

5.1.3.Aikuiset (Adults)
Puberteetin jälkeen ja  aikuissiäsn enimmän  osan  aikana  luustomassa konsolidoituu, vahvistuu ja kalsiumintarve on suhteellisen vakioista.  Luumassan huippupitoisuus, maksimaalinen  luun määrä, mitä kertyä voi, saavutetaan varhaisaikuisuudessa ( Bonjour et al. 1994, Haapasalo et al. 1996).  Kyky saavuttaa tuo luumassahuippu vaikuttuu geneettisestä taustasta ja elämäntavoista kuten fyysisestä aktiivisuudesta ja kalsiumin kokonaissaannista.
luuon dynaamista kudosta ja koko joukko kliinisiä tutkimuksia viittaa siihen, että varhaisen elinvaiheen   luustomassan lisääntymisellä  on ohimenevää vaikutusta, muta se ei  anna suojaa myöhemmän iän luukatoa tai osteoporoosia vastaan ( Gafni ja Baron 2007). Kypsän luuston kalsiumpitoisuus on naisilla 1200 grammaa ja miehillä 1400 grammaa (hich ja Kerstetter 2000; Anderson 2001).  Miehillä tämä taso pysyttelee suhteellisen vakiona siihen asti kunnes ikään liittyvä luukato alkaa myöhemmin  ja naisilla  taso pysyttelee  menopaussin alkuun saakka.  Valkoihoiset naiset näyttävät menettävän 3% - 10 % trabekulaarisesta luusta vuosittain ensimmäisten viiden vuoden aikana menopaussin jälkeen  ja yhden prosentin (1%)  kortikaalisesta luusta vuosittain menopaussin jälkeisen ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tämän aluksi kiihtyneen luukatojakson jälkeen luukato jälleen tasoittuu myöhempinä  postmenopausaalisina vuosina. Elinikäiset luukadot voivat olla  luumassahuipusta   30- 40% naisilla ja 20- 30% miehillä ( Cummings et al. 1985).

5.1.4. Naiset (Women)
Mitä tulee premenopaussissa oleviin naisiin  heidän luustoterveydestään ( luun massasta ja murtumista) saatavilla olevat tiedot ovat niukat. Tältä vuosituhannelta ei ollut löydettävissä yhtään systemaattista katsausta ,jossa olisi raportoitu  kalsiumlisän vaikutuksista premenopaussissa olevien naisten luustoterveyteen (Lamberg- Alalrdt et al. 2013).
NNR 5 SR tunnisti kaksi meta-analyysiä, joista toinen oli korkealaatuinen ( Chung et al. 2009) ja toinen  laadultaan heikompi (/Shea et al. 2002) sekä  yhden systemaattisen katsauksen ( myös laadultaan heikohkon (Wang et al.  2009) ja niissä käsiteltiin kalsiumin saantia sekä luustoterveyttä  ( luuston massaa ja murtumia).
Chung et al. tekivät meta-analyysin (2009), joka kattoi  Granneyn et al. ( 2007) aiemman katsauksen sekä kliinisiä sokkokokeita, joita oli julkaistu myöhemmin vuoteen 2009 saakka.  Analysoitiin yhdessä sellaisia tutkimuksia, joissa oli  käytetty  pelkkää kalsiumlisää   tai  kalsiumia  D-vitamiinin kanssa. Granney et al ( 2007)  tekivät   johtopäätöksen, että  yleensäkin  on hyvää näyttöä siitä, että  kombinoidusta  D3-vitamiinin  ja kalsiumlisän  annosta seuraa  pientä luun mineraalitiheyden (BMD)  lisääntymistä  niukamissa, koko kehossa, reisiluun kaulassa ja koko lantiossa.  Nämä   lisät olivat  tyypillisesti 500 mg - 1200 mg kalsiumia päivässä ja 10 ug - 20 ug D3-vitamiinia päivässä.  Chung et al ( 20099 tekivät päivityshaun eivätkä löytäneet mitään näyttöä siitä, että  tätä johtopäätöstä olisi muutettava, vaikkakin  tietojen määrällinen synteesi oli rajallista,  koska interventioajat ja BMD-mittauskohdat olivat  vaihtelevia.

5.1.5. Miehet (Men)
Tiedot, joissa arvioidaan kalsiumin saannin vaikutuksia miesten luustoterveyteen ovat niukkoja  ja epäjohdonmukaisia(lamberg- Allardt et al. 20139.  Tunnistettiin vain yksi systemaattinen katsaus ja sekin  metodologisesti matalaa laatua (Papaioannou et al. 2009) ja se kattoi luun mineraalitiheyden BMD mittauksia ( 5 prospektiivista  ja 9 poikkileikkauksellista tutkimusta). Tulokset olivat  epäjohdonmukaisia mitä tulee kalsiumin  saannin ( ravintoperäisen tai lisäkalsiumin saannin) assosioitumisesta   myöhemmin seuraavaan  luukatoon.

5.1.6. Johtopäätökset aikuisten kalsiumin saannista ja luuston terveydestä  (Conclusions) 
Postmenopaussissa olevilla naisilla   kalsiumlisä 500- 1200 mg päivässä lisää luun mineraalitiheyttä.
Kalsium plus D3-vitamiinilisä antoi tuloksena pientä lisääntymistä  luun mineraalitiheydessä (BMD) nikamissa, reisiluunkaulassa ja koko lantiossa.
 Mitä tulee miesten kalsiumin saannin vaikutuksiin luuston terveyteen tästä saatu tieto on niukkaa ja epäjohdonmukaista.
http://www.slv.se/upload/NNR5/Calcium%20NNR%202012.pdf
Suomennosta 29.5. 2013