(5.2.) Luunmurtumat. Kalsiumista NNR 5 mukaan

5.2. Luunmurtumat (Fractures)

NNR SR (Lambert- Allardt 2013) sisällytti tästä otsikon asiasta katsaukseen yhden korkeatasoisen  systemaattisen katsauksen (Chung et al. 2009), yhden korkealaatuisen meta-analyysin (Tang  et al. 2007) ja kaksi matalamman tason  meta-analyysiä (Bischoff-Ferrari et al.  2007; Shea et al. 2002)  ja yhden  matalan tason  kohorttitutkimuksen ( Warensjö et al. 2011), jotka  katsoivat kalsiumin saannin ja murtumien välistä korrelaatiota. Ei identifioitu sellaisia tietoja, joissa olisi raportoitu lapsilta kalsiumin lisän vaikutuksia luunmurtumiin.

Chungin  et al systemaattinen katsaus ( 2009)  kattoi tutkimukset, joista oli aiemmin Granneyn et al katsaus ( 20079 sekä kliinisiä sokkokokeita,  joita oli sen jälkeen julkaistu vuoteen 2009 asti.  Granneyn et al.  systemaattinen katsaus (2007) antoi johtopäätöksen, että kalsiumlisä ( 500- 1600 mg päivässä) D-vitamiinin kera ( 10- 20 ug päivässä  pääasiallisesti D3 vitamiinia)  vähentää tehokkaasti murtumia ja kaatumisia laitoshoidossa olevilla  väestöillä, mutta näyttö postmenopausaalisten naisten ja iäkkäämpien miesten  kaatumisten vähentymisestä  oli epäjohdonmukaista. Chungin päivityksessä identifioitiin ainoastaan yksi kliininen sokkokoe, joka osoitti, että D-vitamiini  lisä ( 20 ug päivässä) kombinoituna kalsiumiin ( 2000 mg päivässä) vähensi USA:n laivaston  17- 35 vuotiaiden  naissotilaiden  sotilasharjoituksissa  saamien stressimurtumien riskiä lumelääkkeeseen verrattuna.

Tang et al (2007) tekivät meta-analyysin, johon sisällytettiin 29 sokkokoetta kalsiumilisän  tai  D-vitamiiniin kombinoidun kalsiumlisän  vaikutuksista murtumiin ja luukatoon.  Näistä 17 raportoi  tuloksissa kaikenlaisia murtumia. Kaikenkaikkiian tutkimuksiin oli osallistunut  50 vuotiaita tai sitä vanhempia yksilöitä  yhteensä 64897 ja heistä 92% oli naisia.  kuudessatoista tutkimuksessa osallistujat saivat pelkäää kalsiumlisää ( 500- 1200 mg päivässä).  Pelkän kalsiumin (Calcium- only)  vaikutus  murtumariskiin osoitti  marginaalisesti merkitsevää  alentunutta riskiä (RR 0.90, 95% CI: 0.80 ->1.00) Ero riskin vähenemässä käytettäessä pelkkää kalsiumia tai kalsiumlisää D-vitamiinilisän kera kombinaationa  oli pieni  (0.90   versus 0.87)  eikä merkitsevä. Riskin alenema oli merkitsevästi suurempi kalsiumannoksilla 1200 mg päivässä verrattuna pienempiin annoksiin, samoin  niillä yksilöillä, jotka olivat iäkkäit ä( yli 70 vuotiaita) ja joilla kalsiumin ravintoperäinen saanti oli ollut matalaa ( alle 700 mg päivässä) tai  niillä , jotka hoitomyönteisesti ottivat kalsiumlisää  ( yli 80%).

Muut NNR 5 systemaattiseen katsaukseen (SR)  sisällytetyt tutkimukset  eivät osoittaneet mitään johdonmukaista  liittymää  ravintoperäisen  kalsiumin saannin tai kalsiumlisien saannin  ja murtumariskin kesken (Shea et al.  2002, Bischoff-Ferrari et al. 2007; Warensjö et al.  2011). Bischoff-Ferrari et al. tekivät meta-analyysin, joka sisällytti viisi kliinistä sokkokoetta kalsiumlisällä 800- 1600 mg  kalsiumia päivässä ja näistä tutkimuksista  tulosten käsitely ei osoittanutkalsiumlisistä  mitään alenemaa lonkkamurtumariskissä, kun taas riskin lisääntyminen oli mahdollista. Warensjön et al. ruotsalaisessa  prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa (2011)  kalsiuminsaannit olivat alimmassa viidenneksessä  alle 751 mg päivässä ja yläviidenneksessä  yli 1137 mg päivässä  ja nämä  kalsiuminsaannit olivat liittyneet lisääntyneeseen  murtumien riskiin verrattuna kolmanteen kvintiiliin ( kolmanteen  viidennekseen), jossa  kalsiumin käyttö oli  882- 992 mg päivässä.

Tiivistettynä:
Näyttö siitä, että pelkkä kalsiumlisä vähentäisi murtumien insidenssiä  on rajallista  eikä suo johtopäätöksen tekoa ( Lamberg- Allardt 2013). Sensijaan kalsiumlisä kombinoituna D-vitamiiniin voi olla tehokas vähentämässä  murtumia laitoshoidossa olevilla väestöillä, mutta  vaikutus  väestöön yleensä ei ole niin selvä.
http://www.slv.se/upload/NNR5/Calcium%20NNR%202012.pdf Suomennosta 29.5. 2013