Glukoosi, rypälesokeri, verensokeri

Verensokeri ilmaistaan millimooleina litrassa ( mmol/L) tai milligrammoina desilitrassa ( mg/ dL).
Tästä löytyy converter.
http://www.perinatology.com/calculators/GlucoseSIunits.htm

Esim.  4-6 millimoolia litrassa ovat aivan   normaaleja arvoja.
 4 mmol/L =  72 mg /dL
6 mmol/L =  108 mg /dL.

Tämän  välisuhteen  saa  glukoosin  molekyylipainon tietämällä. Glukoosi on Hexoosi: C6H17O6, mistä laskien laskien sen molekyylipaino on jotain  185 mg.

( 6 x 12 + 17  x 1 + 6 x 16 = 185).
1 mooli glukoosia on 185 grammaa ,
 1 millimooli on 185 mg. 

Jos ihmisessä on 5 litraa verta, kiertää  tavallisessa veressä (  jonka  sokeripitoisuus on 4 mmol/L)  20 mmol eli  20 x 185 mg sokeria  yhdellä tasapainoisella hetkellä, mikä on  noin 3700 mg eli 3,7 g rypälesokeria. .  Se on  kunnon sokeripalan verran sokeria  kierrossa joka hetki.

Tämän takia  hypoglykemisen  vaiheen ensiapuna riittää  3- 5 palaa sokeria, koska  se määrä on 3- 5 kertaa eli  runsaasti  se määrä  mikä on  kierrossa yhdellä kertaa; kun vain se  saadaan  nopeasti imeytyvässä muodossa nautittua, niin  muutamista minuuteista varttiin saa kyllä veren sokerin turvallisen korkealle tasolle, ehkä tuonne  6 mmol/L tasoon. Mikä tahansa tärkkelyspala, keksi, pullan siivu ym kyllä  sokeristuu sokerivelliksi  jokseenkin  pian.

Hypoglyemian hoito tietysti  pitää turvata sitten sellaisen 3 akuuttisokeripalan  ottamisen jälkeen  kunnon  välipalalla tai ruoalla ( ja  jos on oman  insuliinivajetta,  insuliinin  optimaalilla  käytöllä: insuliini  lappaa sitä vapaana kiertävää sokeria sitten  solun sisätiloihin).

Verisuonisto ei ole mikään muoviputkijärjestelmä, jossa  annettu  sokeripala    kiertäisi kauan aikaa tuossa annetussa pitoisuudessa.  Nimittäin se on hanakasti  menossa eri solujen sisään nopeasti, kun insuliinia on läsnä.  Jos insuliinia on liian paljon, sitä menee  niin paljon soluihin sisälle että verenkierrossa sen määrä voi  olla taas jonkin ajan kuluttua  hypoglykemian puolella.

Tuollainen akuutti 3- 5 sokeripalaa tuottaa  hieman  lisäaikaa valmisiaa  kunnon  ruokaa ja pohtia ja korjata niitä virheitä, mistä hypoglykemia mahdollisesti  johtui.  Esim hyvin rankka fyysinen työvaihe ilman  riittävää ravintoa voi aiheuttaa joillekin hypoglykemisen vaiheen.

Entä jos on  paikassa, missä ei ole ruokaa, ei edes karamelliä muistanut varata taskuun ?
Tulee ainakin pysähtyä siinä hommassa mitä tekee ja mikä kuluttaa  energiaa- jos kuuluu niihin  joilla  sokeritasapaino on epävakaa.  Tässä on  sitten neuvot kalliit. Joku tietysti   väsähtää, nukahtaa ja herää jonkin ajan kuluttua kun reservijärjestelmät ja niiden varajärjestelmät ja varajärjestelmien varajärjestelmät  ovat aktivoituneet ja  verensokerin uudismuodostus on alkanut. Mutta tietty  henkilö on altis stressille ja verenpainetaudille sillä menolla ajanmittaan.

Urheilijoilla on se aktivoitunut betaoksidaationsa, muta  jos glykogeenivarastot  kuluvat ja verensokeri laskee.  urheilija tömähtää  kuin äkkijyrkkää vuorenseinämää vastaan verensokerin ollessa nolla  kiertävässä veressä. Ei ole  silloin pullat hyvin uunissa.  Urheilu niin terveellistä kuin se onkin tuotaa  äärimmäistä  haastetta verensokerin tasapainoiselle tuottamiselle.  Monen  vahvan muskelimiehen  ja atleetin  kriittinen  heikko kohta on haiman betasolu ja sen insuliinin tuotanto.

 Ihmisen betasolun evoluutio ihmiskunnassa ei todellakaan seuraa  aikamme evoluutiota ja  betasolulle asetettuja haasteita.

 Tänään  5.10.  luin   vanhasta  kirjasta  (1998)
Carolyn  M Hudak, Barbara M Gallo, Patricia Goncer Morton: CRITICAL CARE NURSING, A Holistic Approach  Lukujaksosta 43 Common Endocrine Disorders
Kappaleen Diabetic Emergencies.  (Diabeteksen kriisitilanteet) ,  Teksti on  sairaaanhoitojakoulun tasoon ja se on hyvää, mielenkiintosta ja  perusteellisesti selittävää.

Kirja  käsitteli  seuraavat  tilanteet tästä aihepiiristä:

Diabetic Ketoacidosis (DKA)
 HYPERGLYCEMIA and HYPEROSMOLARITY,
KETOSIS AND ACIDOSIS,  Hyperventilation, a compensatory mechanism;
VOLYME DEPLETION; FLUID AND ELECTROLYTE LOSSES Osmotic diuresis, Salt and water Loss, Compensatory  mechanism, Decreased glomerular filtration, Decreased tissue perfusion, Loss of phosphate, Shock. AssesmentHISTORY,  PHYSICAL EXAMINATION,  DIAGNOSTIC TESTS
Management   SALT AND WATER REPLACEMENT ; INSULIN; POTASSIUM AND PHOSPHATE REPLACEMENT; BICARBONATE REPLACEMENT; REESTABLISHING GASTROINTESTINAL FUNCTION; PATIENT  EDUCATION AND SELF-MANAGEMENT

 Hyperosmolar hyperglycemic nonketotic coma (HHNC)
Assesment, Management

Hypoglycemia
Pathophysiological principles, Assessment,  HISTORY,  CLINICAL MANIFESTATION, Management.

KOMMENTTI Tällainenkin tiivissisältöinen lukukappale  kartoittaa  ne ongelmat, jotka diabeetikolla ovat joka päivä: Energian saanti ja ajoitus, energian suhteuttaminen  tarpeeseen, sairauden ja infektion vaikutus  verensokeriin,  päivittäisten nestemäärien tarkkaileminen, saatu juoma ja erittyneet virtsamäärät,  painon tarkkaileminen ,  sokerin  erittyminen ( sitähän ei pitäisi erittyä, koska se on kehon pääenergia-aine niin kehon  genomi on  ohjelmoitu tallettamaan glukoosia) (Ylimääräinen sokeri terveillä,  joilla ei ole diabetesta muuntuukin sen takia neutraalirasvoiksi, joista sitten niitä saa  betaoksidaatiolla takaisin energiakäyttöön). Diabeetikolla kaikki pikkumineraalit näyttävät  olevan merkityksestä, varsinkin  elektrolyytit ja niiden yhteispeliä on   yllä olevassa lukukappaleessa myös  kuvattu. Koska insuliinin vaikutuskartta  kattaa hyvin laajalti  erilaisia metabolisia  tapahtumia, diabeetikko on erittäin riippuvainen   energian saannissaan  järjestelmän  ydintapahtumasta valmiiksi lyhytketjuisista  hiiliketjuista, joita  sokerista saa.  Tosin tässä  on jotain mikä ei ole aivan  juuri sokerin saannista riippuvaa, näyttää siltä että  suoraa energiaksimuuttumista  tapahtuu kudosten kataboliasta  ja  varsinainen hiilihydraatin saanti ja insuliinin saanti  jarruttaa sitä  erikoista  energian vapautumisita (mikä näkyy  nopeana laihtumisena)  Diabeteksen ravintoaineiden tarve  on  jollain tavalla spesifinen, mutta yleensä puhutaan  vain normaalidieetistä, reduktioenergiasta ja hiilihydraattien tietystä määrästä. Mikä kudos hupenee  nopeiten ,  pitäisi kai tästä katsoa  jotain lähdettä. kyse ei ole vain sokerin menetyksestä virtsaan. Kehon hupenemisessa  energiatarve laskee samalla , mikä myös hämää  tilanteen näkemistä.