(2) Energia. Energiatasapaino ja terveys

2. Energy balance and health

2.1. Kehonpainoindeksi.  Body mass index (BMI)
Table 1.Kehonpainoindeksi , alipainon, ylipainon ja lihvuuden määritelmä ja aikuisten ( 18-64 v)  terveysriskit  Body mass index, definitions of underweight, overweight and obesity, and health risks for adults ( 18-64 years).
Taulukko 2. Pohjoismaisten aikuisien aikuisten ( 25- 64 v) lihavuuden esiintymästä (BMI yli 30.0) itseraportoiduista tiedoista päätellen Table 2. Preference (%) of adult ( approximately 25- 64 y) obesity /BM ( over 30.0) in the Nordic countries, assessed from self- reported body weight.
2.2. Vatsalihavuus. Abdominal obesity
Taulukko 3. Vyötäryn ympärys ( cm)  ja ne  aineenvaihdunnallisten komplikaatioitten riskit,  mitä aikuisten (18- 64 v) vatsanseudun lihavuuteen liittyy. Table 3.Waist circumference (cm) and the risk of metabolic complicationes associated with abdominal obesity in adults ( 18- 64 years).
2.3. Lihavuus,  vakaa paino ja terveys, Obesity, weight stability and health
2.4. Lihavuutta ja painonhallintaa  määräävät tekijät, Determinants of obesity and weight controll
Figure X. Evidence for association between grouped exposure variables against grouped outcome variables (BM and waist circumference not separated)
2.5. Estimation of energy requirements
taulukko 4. Henryn yhtälöt. Table.4. Equations for calculating evareage resting metabolic rate(MJ/day) based on body weight (W, kg) and on W and height (H, m) (Henry, 2005)

 2.1. Kehonpainoindeksi.  Body mass index (BMI) 

Obesitas, lihavuus, määritellään tilana, jossa  terveydelliset    haittavaikutukset  korreloivat kehon rasvan määrään tai kehon rsvan  anatomiseen jakautumiseen.Tyypillistä on määritellä   lihavuus käyttämällä  kehon painoindeksiä (BMI), mikä tarkoittaa kehon painoa ( kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä.  BMI omaa  (käyrältään) U- tai J-hahmoisen korrelaation kokonaismortaliteettiin  ja- morbiditeettiin. Kuitenkaan näitä korrelaatioita on vaikea tulkita, koska edeltä esiintyneet taudit saattavat vaikuttaa kehon painoon pikemminkin kuin päinvastoin.  Yleensä aikuisilla se BMI,  jotä  vastaa  alin mortaliteetti ( ja morbiditeetti)  on  18.5 ja ja 23.9 indeksilukemien  välillä ( Kts. Taulukko 1)
 BMI joka on 30 tai yli, katsotaan lihavuudeksi. Pohjoismaissa on sovellutettu niitä viitevälejä, jotka taulukko  1 esittää.

Table 1.Kehonpainoindeksi , alipainon, ylipainon ja lihvuuden määritelmä ja aikuisten ( 18-64 v)  terveysriskit  Body mass index, definitions of underweight, overweight and obesity, and health risks for adults ( 18-64 years).

 Kehonpainoindeksi(BMI )...   Määritelmä (definition)..........Morbiditeetti ja mortaliteetti (riski)
Alle 18.5------Alipaino ( underweight) -- Lievästi kohonnut risk (Slightly increased)
18.5 - 24.9----Normal weight ( normaalipaino) -Matala riski (Low)
25.0 -  29.9---Ylipaino ( overweight) -Lievästi kohonnut riski ( Slightly increased)
30.0 - 34.9----I asteen lihavuus( grade I obesity)--Kohonnut ( Increased)
35.0 - 39.9---II asteen lihavuus (grade II obesity)---Vahvasti kohonnut  riski  ( Much increased)
 40.0  tai yli 40 --III asteen lihavuus ( grade III obesity)--Hyvin vahvasti noussut (very much increased)

Lasten ja nuorten  lihavuus voidaan ehkä määritellä BMI:n avulla, mutta rajakohdat eroavat merkitsevästi niistä, mitkä taulukko 1. aikuisille esittää. Cole et al. ( viite 20) ovat julkaiseet kansainväliset ikä- ja sukupuolispesifiset BMI  raja-arvot  2- 18 vuotiaitten lasten ja nuorten  ylipainolle ( 85% kattavat arvot ) ja lihavuudelle (95% kattavat arvot ).

Pitää muistaa, että BMI saattaa edustaa lihavuuden ja kehon rasvan jakaantumisen  erilaisia tasoja riippuen  iästä, sukupuolesta, etnisyydestä tai rodusta ( viite 26, 27). Sentakia  BMI:n käyttö yksilötasolla pitäisi olla  mitä harkituinta. On muitakin yksinkertaisia mittoja,  joita voi käyttää apuna lihavuuteen korreloivien riskien mittauksessa  kuten  vyötärönympärysmitta ( waist circumference.  (Kts.  tästä enemmän tekstiä   kappaleessa  Vatsalihavuus, Abdominal obesity) Okorodudu et al. ( 2010) tekivät meta-analyysin BMI:n sensitiivisyydestä vahvan lihavuuden  havaitsemisessa ja se oli 0.50 ( 95% luottoväli: 0.43- 0.57)  ja spesifisyydestä, joka oli 0.90 ( Luottoväli 0.86- 0.94). Nämä tiedot viitaavat siihen, että BMI arvoa käyttämällä tulee  tehtyä sekä   tyypin I virheitä ( todellinen lihavuus  ei tule havaituksi) että  tyypin II virheitä (  havaitaan lihavuus, vaikka se ei ole todellista). Kuitenkin  kuten selvästi alempi  sensitiivisyys viittaakiin,  tyypin I virheet näyttävät olevan tavallisempia.  Käytännöllisesti ottaen  tämä tarkoittaa sitä, että useat niistä yksilöistä, joiden BMI arvot ovat aivan  alarajassa  kuten 25 ja 30, pitäisi todellisuudessa luokitella  oleviksi ylipainon ja vastaavasti lihavuuden puolella-  perustaen  kehon koostumuksen analyysiin.

Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyminen liittyy pituudeen, painon ja kehon massan  sekä BMI:n vähenemiseen  ( Viitteet 28, 29) ja lihasmassan  katoon sekä  kehonrasvan lisääntymiseen.  Näistä  muutoksista   voidaan soveltaen   päätellä, että optimaalinen BMI saattaa olla  vanhoilla henkilöillä eri kuin  nuorilla. Useissa tutkimuksissa  on havaittu että nadiiriarvo on korkeampi vanhoilla henkilöillä verrattuna    nuoremmpien  väestöjen  suosituksiin. (nadiiri,   BMI:n se arvo, joka liittyy matalimpaan suhteelliseen  mortaliteettiin;  J  tai U -käyrän pohjalukema). (Viitteet 31- 35).
  Ehdotetut rajat ovat 24 - 33 alueella, mutta tarkka taso on vielä tuntematon ( Viite 36). Ikävä kyllä tiedot ovat vielä riittämättömiä, jotta voisi asettaa mitään täsmällistä suositusta iäkkäämpien optimaaliseksi BMI-arvoksi.
Tutkimuksissa, joissa on korreloitu BMI  arvoa toiminnalliseenkyvykkyyteen, on havaittu  sekä korkean BMI arvon että matalan BMI- arvon korreloivan  heikompaan toimintakykyyn ( Viite 37, 38).  Kuitenkin huomattava  lihavuus  on selvästi liittynyt fyysisen toimintakyvyn huononemaan ja päivittäisten  toimintojen (ADL)  suorittamisvaikeuksiin ( Viite 39, 40).

Aikuisten lihavuuden prevalenssi Pohjoismaissa on esitetty taulukossa 2. Näitä tietoja on saatu edustavista kansallisista katsauksista, mutta arvot sinänsä ovat yksilöiden itsensä esittämiä.  Koska ihmisillä on tapana aliraportoida omaa painoaan,  lihavuuden todellinen  prevalenssi on todennäköisesti  ainakin  muutamia prosenttiyksiköitä korkeampi , mitä taulukko esittää.


Taulukko 2. Pohjoismaisten aikuisien aikuisten ( 25- 64 v)  lihavuuden esiintymästä  (BMI yli 30.0) itseraportoiduista tiedoista päätellen
 Table 2. Preference (%) of adult ( approximately 25- 64 y) obesity /BM ( over 30.0) in the Nordic countries, assessed from self- reported body weight.

 Maa----------------------- Naiset (Women)  Miehet (Men)  Viite ( reference)  
Tanska, Denmark----   14,8------------------ 15.6   ------------ (22)
Suomi, Finland--------- 19.3------------------18.2 --------------(22)
Islanti ( Iceland)-------- 19.4------------------19.4 --------------(23)
Norja ( Norway) -------22.1------------------21.0---------------(24)
Ruotsi ( Sweden) -------14.0------------------13.0---------------(25)

Suomennos 20.6. 2013 

2.2. Vyötärölihavuus, Abdominal obesity

http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=19096
Sen lisäksi, että vatsa-alueen  eli  vyötärön tienoon rasvakudoksen asettuma on vatsansisäisen rasvamassan indikaattori, sitä saatettaneen käyttää myös lihavuuden (obesitas) indikaattorina( merkitsijänä) (Viite 49). Taulukossa 9.3. esitetään rajalukemat vyötärönympärysmitoille kuten NIH ( National Institute of Health ) ja WHO  ovat ehdottaneet.  Vatsansisäinen (intra-abdominaalinen) rasvamassa tai rasvan sijoittautuminen vatsatienooseen saattaa olla  jopa vahvemmin assosioitunut aineenvaihdunnallisiin häiriöihin kuin kehon kokonaisrasvan määrä. Rajalukemat  saattavat todennäköisesti olla korkeampia iäkkäämmille henkilöille ( Viitteet 51, 52),  mutta kuitenkin BMI-arvoja käytetään ilman ikäkorjauksia  yli 18-vuotiaille aikuisille.

Taulukko 3. Vyötäryn ympärys ( cm)  ja ne  aineenvaihdunnallisten komplikaatioitten riskit,  mitä aikuisten (18- 64 v) vatsanseudun lihavuuteen liittyy. Table 3.Waist circumference (cm) and the risk of metabolic complicationes associated with abdominal obesity in adults ( 18- 64 years).

Riskitaso, Risk level   Naiset ( Women)  Miehet Men) 
Matala--------------79 cm tai yli -------93 cm tai yli
Kohonnut---------80-87 cm -----------94- 101 cm
Korkea -------------88 cm tai yli -------102 cm tai yli

2.3. Lihavuus, vakaa paino ja terveys.  Obesitas, weight stability and health

Lihavuus ja - selvästikin  vähemmässä määrin - ylipaino ovat assosioituneet useiden tautien kohonneeseen insidenssiin ( Guh et al. 2009). Meta-analyysillä on määritelty ylipainon statistisesti merkitsevä yhteys 2- tyypin daibeteksen , useiden syöpätyyppien ( rintasyövän, endometriumsyövän, paksun ja peräsuolen syövän ja munuaissyövän), kaikkien kardiovaskulaaristen tautien ( paitsi sydämen vajaatoiminnan) , astman , sappirakon taudin, osteoartriitin ja kroonisen selkäkivun  insidenssiin. Vahvinta liittymä oli lihavuuden ja 2- tyypin diabeteksen kesken.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan vakaa paino korreloi matalimpaan kokonaiskuolleisuuteen, kun taas painon lisääntyminen korreloi kuolleisuuden nousuun ( Viiten 41).  Monet epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että painonmenetyskin  liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuteen ( Viitteet 41- 44).  Kuitenkin näitä tietoja pitäisi tulkita  harkiten, koska on vaikeuksia erottaa tahallista ja tahatonta (taustasairaudesta johtuvaa) painonlaskua. Lisäksi epidemiologiset tutkimukset eivät erottele  eri tekniikoita tai painonlaskun vauhtia tai menetetyn kehonpainon  koostumuksellista puolta (Viite 45). Ja päinvastoin- korkean riskin yksilöillä  jo kohtuullinen  painonlasku ( 5- 10 % kehon painosta)  kohentaa terveyttä  ( Viite 19). Painon sykliset muuttumiset (painon lasku, sitten painon lisääntyminen entiseen tasoon) saattaa vaikuttaa haitallisesti kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Viitteet 46, 47), mutta vakuuttavaa näyttöä  eivät  saadut tiedot ole  suoneet (Viite 48).   Ruotsissa Göteborgissa on tehty  pitkäaikaistutkimus (25 vuoden ajalta)   ja siinä on havaittu ikään korreloivaa kehonpainon vähenemistä  70 vuoden iästä 95 vuoden ikään  vastaten  noin 0.5 - 1.0 kg kehonpainoa  jokaiselta viideltä vuodelta.  Selvintä tämä on kehonpainon korkeimmassa viidenneksessä (Viite 29).

2.4. Lihavuutta ja painonhallintaa  määräävät tekijät. Determinants of obesity and weight control

Painon kertymistä aiheuttaa positiivinen energiatasapaino.  Usein  retrospektiivisin  ja prospektiivisin väestöpohjaisin  tutkimuksin on arvioitu  lihavuuteen ja painonkertymään korreloivia tekijöitä.  Osana NNR 2012 prosessia  on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Fogelholm et al. 2012),  missä on tutkittu ravinnon makronutrienttien koostumuksen, elintarvikekulutuksen ja ravintotottumusten  osuutta  painon tai vyötärön ympärysmitan muutoksen ennusteena, oli siten  edeltävä painonlaskun tapahtunut tai ei. Kirjallisuuskatsaus kattoi vuoden 2000 ja vuodet siitä eteen päin. Siihen sisällytettiin prospektiivisia kohorttitutkimuksia, tapaus-kontrollitutkimuksia ja interventioita.

Katsauksessa ( Fogelholm et al. 2012) havaittiin  todennäköistä näyttöä siitä, että  runsas ravintokuidun ja pähkinöitten käyttö  on ennuste  vähemmästä  painon kertymästä  ja runsas lihankäyttö ennuste   suuremmasta painon kertymästä. Viitteellistä näyttöä  painonnousulta suojaavasta vaikutuksesta havaittiin olevan täysjyvien, viljan kuidun, runsasrasvaisten maitotuotteiden  käytöstä ja  järkeviä  ravitsemustottumuksia mittaavan asteikon  korkeista indeksipisteistä. Samoin  oli viitteellistä näyttöä sekä kuitujen että hedelmien nauttimisen suojavaikutuksesta  vyötärön ympärysmitan  isompia  levenemisiä vastaan.  Samoin myös viitteellistä näyttöä oli havaittavissa  raffinoiduista   jyvistä (viljoista), makeisista  ja jäkiruoista, että niiden runsas nauttiminen  oli ennuste  lisäpainonkertymästä sekä  että  valkoinen leipä ja korkea energiatiheys  ovat ennuste  vyötärönmitan  laajenemisesta. Tulokset viittaavat siihen, että ravinnon  makronutrienttien osuudet   eivät ole tärkeitä ennusteita painon muutoksissa tai vyötärönmitan muutoksissa. Mutta sen sijaan  runsaasti kuitua sisältävät  elintarvikkeet ja maitotuotteet ja toisaalta vähemmän raffinoidut jyvätuotteet, liha ja sokeripitoiset elintarvikkeet ja juotavat liittyvät vähempään painon kertymään  prospektiivisten kohorttitutkimusten mukaan. Tulokset ravinnon makronutrienttien koostumuksen ( hiilihydraatit, proteiinit , rasva) osuudesta  painon uudelleen kertymisen ehkäisyssä ( edeltäneen painonlaskun jälikeen) olivat epäjohdonmukaisia.

Iso ongelma näytön  asteen mittaamisessa oli se, että samanlaisia  altistuskombinaatioita ja lopputulosten muuttujien kombinaatioita esiintyi lopulta aika harvoin ( Fogelholm et al. 2012). Sentakia päätettiin tehdä post hoc näytön analyysi kombinoimalla lopputulosten muuttujia ( BMI ja vyötärön ympärysmitta). Lisäksi - jotta voitaisiin  sisällyttää useampia tutkimuksia  yhteen näyttöasteikkoon ryhmiteltiin elintarvikkeet  ryhmiin, joita niiden ravintokoostumus lähinnä vastasi.  Näiden post hoc analyysien tulokset esitettiin kuvassa 1( Kuvan voi katsoa lähteestä: http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Energy.pdf Sivu 6 (29) , rivit 245- 246:  Figure X:  Evidence for association between grouped exposure variables against grouped outcome variables ( BMI and waist circumference not separated) . Nämä analyysit viitaavat siihen, että  terveellinen ravinto ( ravitsemuksellisia tapoja kuvaavia indeksejä käyttäen mitattuna)  ovat yleensäkin ja runsaskuituiset elintarvikkeet  ovat selvästi  ja maitotuotteet myös  jossain määrin  liittyneet  vähempään painon kertymään. Sitävastoin liha, jalostetut viljat ja runsassokeriset elintarvikkeet ja juotavat liittyvät enempään painonkertymään.

Matala fyysinen aktiviteetti liittyi  lihavuuteen  ja enempään iän mukana kertyvään painoon.  useimmat tutkimukset  ovat tarkastelleet vapaa-ajan aktiivisuuksia  ja siksi puuttuukin  tietoa  ammattityön  energian kulutuksesta,  mikä olisi korjauslaskettu  esim. sosioekonomisten tekijöitten osalta  lihavuuden suhteen.  Suuriasteinen fyysinen aktiviteetti liittyy myöskin vähempään painopudotuksen jälkeiseen  painon  kertymään. ( Viite 61).
Kuitenkin useimmat ylläolevista  löydöistä ovat  observaatioita ja retrospektiivisiä.   Vieläkin tutkimukset ovat epäjohdonmukaisia  sen suhteen,  voidaanko  fyysistä aktiivisuutta pitää yksittäisenä painon hallinnan  ennusteena. Spontaani fyysinen aktiivisuus on samanlaista kuin  pieni, tahaton lihasliike  kuten levoton hermostunut liikehdintä ja sellaisellakin voi olla korrelaatiota painonhallintaan- muta tästä tieto on rjallista.  Lihavuus assosioituu  myös koulutustasoon ja sosioekonomiseen statukseen.  Yleinen suuntaus on  sellainen, että  ylemmissä sosiaaliluokissa  on  lihavuuden  yleisyys (prevalenssi)  vähempää  verrattuna alempiin sosiaaliluokkiin. ( El-Sayed et al. 2012, Novak et al. 2006).

2.5. Energian tarpeen arviointi. Estimation of energy requirements

On kaksi erilaista lähestymistapaa, joilla  arvioidaan yksilöitten energian tarpeet ja sen jälkeen käytetään  keskimääräistä energiantarpeen tasoa   ravintosuositusten osana. 

Toinen tapa on käyttää kaksoiamerkattua vettä (DLW) (Ainslie et al. 2003).  Tässä menetelmässä annetaan stabiileja isotooppeja  H-2 ja O-18 suun kautta.  Isotoopit eliminoituvat  asteittainen kehosta,  vety ( H-2) vetenä ja happi ( O-18) hiilidioksidina (CO2) Ero näiden isotooppien H-2 ja O-18  eliminoitumisnopeuksien kesken korreloi hiilidioksidin (CO2)  tuotantoon ja täten energiankulutukseen. Kokonaisenergiankulutuksen (TEE, Total Energy Expenditure) arvio on  aika täsmällistä. Teoreettisesti ottaen  lukuisia DLW- mittauksia voitaisiin käyttää perustana ennustettaessa kokonaisenergiankulutusta   johtamalla  yhtälöitä, jotka kuvaavat , miten kokonaisenergiankulutus vaihtelee esim. iän, sukupuolen ja useiden antropometristen mittojen ( kuten painon ja kehonrasvan)  funktiona.

On olemassa joitakin  (useita satoja)  tietueita energiankulutuksesta, mitattuna DLW tekniikalla (Toose et al. 2007, Mosfegh et al. 2008) sekä myös yhteensovitettuja analyysejä ( Black et al. 1996).  Kuitenkin näitten tutkimusten väestö on valikoitua ja näiden tietojen edustavuutta ei voida taata. 

Toinen päätekniikka  energiankulutuksen mittaamiseksi  on keinotekoinen ( the  factorial method). Tässä menetelmässä kokonaisenergiankulutuksen ennuste  tehdään lepoenergian ( perusaineenvaihdunnan) energiankulutuksen tasosta ( Resting Metabolic Rate, RMR) ja tekijästä, joka  antaa fyysisen aktiivisuuden   tason, (Physicdal Activity level, PAL). Yksilötasolla on DLW- menetelmä täsmällisempi, mutta keinotekoisen kenetelmän katsotaan antavan paremmat mahdollisuudet tulosten yleistämiseen.. Sentakia NNR 2012- laitoksessa annetut keskimääräiset energiantarpeet perustuvat keinotekoiseen menetelmään.  

Koska lepoenergian aineenvaihdunnan  (RMR) mittaukset ovat teknisesti väkinäisiä ,perustetaan  energiantarpeitten määräämiset  tavallisesti  lepoenergianaineenvaihdunnan (RMR)  arvioihin.Taulukko 4. osoittaa lepoenergian aineenvaihdunnalle (RMR)  annettuja Henryn ( 2005)  ennusteellisia yhtälöitä. Edellisessä NNR 2004 - versiossa käytettiin Schofieldin et al. ( Viite 10), WHO/FAO/UNU:n ( Viite 11) ja Euroopan yhteisön valiokunnan  ( Commission of the European Communities  viite 12)   yhtälöitä. Koska kuitenkin tuoreet hyvin perustellut tutkimukset ovat osoittaneet, että Schofieldin yhtälöt yliarvioivat lepoenergia- aineenvaihdunnan (RMR) (Wejs 2008), sovelletaan  nyt uutta ja täsmällisempää Henryn yhtälöä ( 2005).

TAULUKKO 4.  Keskimääräisen lepoaineenvaihdunnan  laskemiseen käytettäviä  yhtälöitä, jossa otetaan huomioon paino ja pituus ( Henry, 2005) 

Table.4. Equations for calculating average resting metabolic rate(MJ/day) based on body weight (W, kg) and on W and height (H, m) (Henry, 2005).

TYTÖT 

   Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino/W, kg)  huomioiden. 

alle 3  vuotta....0.246W - 0.0965

3-10 vuotta ....0.0842 W +2.12

11-18 vuotta  ....0.0465 W + 3.18 

  Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino kiloina  ( W, kg)  sekä pituus metreinä  ( H, m)  huomioiden.

alle 3  vuotta....0.127 W + 2.94 H - 1.20 

3-10 vuotta ....0.0666 W + 0.878 H + 1.46

11-18 vuotta  ....0.0393 W + 1.04 H + 1.93

NAISET

Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino/W, kg)  huomioiden.

19 -30 v.... 0.0546 + 2.33

31- 60 v....0.0407 W + 2.90

61- 70 v ....0.0429 W + 2.39

Yli 70 v  ....0.0417 W + 2.41 

  Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino kiloina  ( W, kg)  sekä pituus metreinä  ( H, m)  huomioiden.

19 -30 v.... 0.0433 W + 2.57 H - 1.180

31- 60 v....0.0342 W + 2.10 H - 0.0486

61- 70 v ....0.0356 W + 1.76 H + 0.0448 *( * Tämä yhtälö kattaa kaikki yli 60 vuotiaat) 

Yli 70 v 

POJAT  

 Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino/W, kg)  huomioiden. 
Alle 3 vuotiaat .... 0.255 W - 0.141 
3 - 10 vuotiaat .... 0.0937 W + 2.15 
11 - 18 vuotiaat .... 0.0769 E + 2.43
  Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino kiloina  ( W, kg)  sekä pituus metreinä  ( H, m)  huomioiden.
Alle 3 vuotiaat ....0.118 W + 3.59 H - 1.55
3- 10 vuotiaat.... 0.0632 W + 1.31 H + 1.28 
11- 18 vuotiaat  0.0651 W + 1.11 H + 1.25 

MIEHET 
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino/W, kg)  huomioiden. 
19- 30 v...0.0669 W + 2.28
31- 60 v.... 0.0592 W + 2.48
 61- 70 v....0.0543 W + 2.37
 yli 70 v....0.0573 W + 2.01
 Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE)  ) MJ päivässä, paino kiloina  ( W, kg)  sekä pituus metreinä  ( H, m)  huomioiden.
19- 30 v... 0.0600 W + 1.31 H + 0.473
31- 60 v....0.0476 W + 2.26 H - 0.574
 61- 70 v.... 0.0478 W + 2.26 H - 1.070 *
Yli 70 v...

 Suomennos 3.7. 2013 

ESIMERKKI:
65 vuotias nainen, Paino 70 kiloia, pituus 165 cm. 
Lepoaineenvaihdunnan vaatima energia (RMR)  lasketaan  Henryn kaavoista  näin:
0.0356 * 70  + 1.76 * 1.7  + 0.0448 = 2.492 +2.2992 + 0.0448 = 4.836  MJ päivässä, = 1151 kcal .
Tämä lepoenergian kuluttama määrä kerrotaan  PAL luvulla.  Jos fyysisen aktiivisuuden taso on  taulukoista katsoen esim 1.8, kokonaisenergiantarve on 1.8 * 4.836 MJ = 8.7 MJ =  8700 kJ  eli   2070 kcal,  noin 2100 + kcal.