2. Energy balance and health
2.1. Kehonpainoindeksi. Body mass index (BMI)Table 1.Kehonpainoindeksi , alipainon, ylipainon ja lihvuuden määritelmä ja aikuisten ( 18-64 v) terveysriskit Body mass index, definitions of underweight, overweight and obesity, and health risks for adults ( 18-64 years).
Taulukko 2. Pohjoismaisten aikuisien aikuisten ( 25- 64 v) lihavuuden esiintymästä (BMI yli 30.0) itseraportoiduista tiedoista päätellen Table 2. Preference (%) of adult ( approximately 25- 64 y) obesity /BM ( over 30.0) in the Nordic countries, assessed from self- reported body weight.
2.2. Vatsalihavuus. Abdominal obesity
Taulukko 3. Vyötäryn ympärys ( cm) ja ne aineenvaihdunnallisten komplikaatioitten riskit, mitä aikuisten (18- 64 v) vatsanseudun lihavuuteen liittyy. Table 3.Waist circumference (cm) and the risk of metabolic complicationes associated with abdominal obesity in adults ( 18- 64 years).
2.3. Lihavuus, vakaa paino ja terveys, Obesity, weight stability and health
2.4. Lihavuutta ja painonhallintaa määräävät tekijät, Determinants of obesity and weight controll
Figure X. Evidence for association between grouped exposure variables against grouped outcome variables (BM and waist circumference not separated)
2.5. Estimation of energy requirements
taulukko 4. Henryn yhtälöt. Table.4. Equations for calculating evareage resting metabolic rate(MJ/day) based on body weight (W, kg) and on W and height (H, m) (Henry, 2005)
2.1. Kehonpainoindeksi. Body mass index (BMI)
Obesitas, lihavuus, määritellään tilana, jossa terveydelliset haittavaikutukset korreloivat kehon rasvan määrään tai kehon rsvan anatomiseen jakautumiseen.Tyypillistä on määritellä lihavuus käyttämällä kehon painoindeksiä (BMI), mikä tarkoittaa kehon painoa ( kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä. BMI omaa (käyrältään) U- tai J-hahmoisen korrelaation kokonaismortaliteettiin ja- morbiditeettiin. Kuitenkaan näitä korrelaatioita on vaikea tulkita, koska edeltä esiintyneet taudit saattavat vaikuttaa kehon painoon pikemminkin kuin päinvastoin. Yleensä aikuisilla se BMI, jotä vastaa alin mortaliteetti ( ja morbiditeetti) on 18.5 ja ja 23.9 indeksilukemien välillä ( Kts. Taulukko 1)BMI joka on 30 tai yli, katsotaan lihavuudeksi. Pohjoismaissa on sovellutettu niitä viitevälejä, jotka taulukko 1 esittää.
Table 1.Kehonpainoindeksi , alipainon, ylipainon ja lihvuuden määritelmä ja aikuisten ( 18-64 v) terveysriskit Body mass index, definitions of underweight, overweight and obesity, and health risks for adults ( 18-64 years).
Kehonpainoindeksi(BMI )... Määritelmä (definition)..........Morbiditeetti ja mortaliteetti (riski)Alle 18.5------Alipaino ( underweight) -- Lievästi kohonnut risk (Slightly increased)
18.5 - 24.9----Normal weight ( normaalipaino) -Matala riski (Low)
25.0 - 29.9---Ylipaino ( overweight) -Lievästi kohonnut riski ( Slightly increased)
30.0 - 34.9----I asteen lihavuus( grade I obesity)--Kohonnut ( Increased)
35.0 - 39.9---II asteen lihavuus (grade II obesity)---Vahvasti kohonnut riski ( Much increased)
40.0 tai yli 40 --III asteen lihavuus ( grade III obesity)--Hyvin vahvasti noussut (very much increased)
Lasten ja nuorten lihavuus voidaan ehkä määritellä BMI:n avulla, mutta rajakohdat eroavat merkitsevästi niistä, mitkä taulukko 1. aikuisille esittää. Cole et al. ( viite 20) ovat julkaiseet kansainväliset ikä- ja sukupuolispesifiset BMI raja-arvot 2- 18 vuotiaitten lasten ja nuorten ylipainolle ( 85% kattavat arvot ) ja lihavuudelle (95% kattavat arvot ).
Pitää muistaa, että BMI saattaa edustaa lihavuuden ja kehon rasvan jakaantumisen erilaisia tasoja riippuen iästä, sukupuolesta, etnisyydestä tai rodusta ( viite 26, 27). Sentakia BMI:n käyttö yksilötasolla pitäisi olla mitä harkituinta. On muitakin yksinkertaisia mittoja, joita voi käyttää apuna lihavuuteen korreloivien riskien mittauksessa kuten vyötärönympärysmitta ( waist circumference. (Kts. tästä enemmän tekstiä kappaleessa Vatsalihavuus, Abdominal obesity) Okorodudu et al. ( 2010) tekivät meta-analyysin BMI:n sensitiivisyydestä vahvan lihavuuden havaitsemisessa ja se oli 0.50 ( 95% luottoväli: 0.43- 0.57) ja spesifisyydestä, joka oli 0.90 ( Luottoväli 0.86- 0.94). Nämä tiedot viitaavat siihen, että BMI arvoa käyttämällä tulee tehtyä sekä tyypin I virheitä ( todellinen lihavuus ei tule havaituksi) että tyypin II virheitä ( havaitaan lihavuus, vaikka se ei ole todellista). Kuitenkin kuten selvästi alempi sensitiivisyys viittaakiin, tyypin I virheet näyttävät olevan tavallisempia. Käytännöllisesti ottaen tämä tarkoittaa sitä, että useat niistä yksilöistä, joiden BMI arvot ovat aivan alarajassa kuten 25 ja 30, pitäisi todellisuudessa luokitella oleviksi ylipainon ja vastaavasti lihavuuden puolella- perustaen kehon koostumuksen analyysiin.
Tutkimuksissa on havaittu, että ikääntyminen liittyy pituudeen, painon ja kehon massan sekä BMI:n vähenemiseen ( Viitteet 28, 29) ja lihasmassan katoon sekä kehonrasvan lisääntymiseen. Näistä muutoksista voidaan soveltaen päätellä, että optimaalinen BMI saattaa olla vanhoilla henkilöillä eri kuin nuorilla. Useissa tutkimuksissa on havaittu että nadiiriarvo on korkeampi vanhoilla henkilöillä verrattuna nuoremmpien väestöjen suosituksiin. (nadiiri, BMI:n se arvo, joka liittyy matalimpaan suhteelliseen mortaliteettiin; J tai U -käyrän pohjalukema). (Viitteet 31- 35).
Ehdotetut rajat ovat 24 - 33 alueella, mutta tarkka taso on vielä tuntematon ( Viite 36). Ikävä kyllä tiedot ovat vielä riittämättömiä, jotta voisi asettaa mitään täsmällistä suositusta iäkkäämpien optimaaliseksi BMI-arvoksi.
Tutkimuksissa, joissa on korreloitu BMI arvoa toiminnalliseenkyvykkyyteen, on havaittu sekä korkean BMI arvon että matalan BMI- arvon korreloivan heikompaan toimintakykyyn ( Viite 37, 38). Kuitenkin huomattava lihavuus on selvästi liittynyt fyysisen toimintakyvyn huononemaan ja päivittäisten toimintojen (ADL) suorittamisvaikeuksiin ( Viite 39, 40).
Aikuisten lihavuuden prevalenssi Pohjoismaissa on esitetty taulukossa 2. Näitä tietoja on saatu edustavista kansallisista katsauksista, mutta arvot sinänsä ovat yksilöiden itsensä esittämiä. Koska ihmisillä on tapana aliraportoida omaa painoaan, lihavuuden todellinen prevalenssi on todennäköisesti ainakin muutamia prosenttiyksiköitä korkeampi , mitä taulukko esittää.
Taulukko 2. Pohjoismaisten aikuisien aikuisten ( 25- 64 v) lihavuuden esiintymästä (BMI yli 30.0) itseraportoiduista tiedoista päätellen
Table 2. Preference (%) of adult ( approximately 25- 64 y) obesity /BM ( over 30.0) in the Nordic countries, assessed from self- reported body weight.
Maa----------------------- Naiset (Women) Miehet (Men) Viite ( reference)
Tanska, Denmark---- 14,8------------------ 15.6 ------------ (22)
Suomi, Finland--------- 19.3------------------18.2 --------------(22)
Islanti ( Iceland)-------- 19.4------------------19.4 --------------(23)
Norja ( Norway) -------22.1------------------21.0---------------(24)
Ruotsi ( Sweden) -------14.0------------------13.0---------------(25)
Suomennos 20.6. 2013
2.2. Vyötärölihavuus, Abdominal obesity
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=19096Sen lisäksi, että vatsa-alueen eli vyötärön tienoon rasvakudoksen asettuma on vatsansisäisen rasvamassan indikaattori, sitä saatettaneen käyttää myös lihavuuden (obesitas) indikaattorina( merkitsijänä) (Viite 49). Taulukossa 9.3. esitetään rajalukemat vyötärönympärysmitoille kuten NIH ( National Institute of Health ) ja WHO ovat ehdottaneet. Vatsansisäinen (intra-abdominaalinen) rasvamassa tai rasvan sijoittautuminen vatsatienooseen saattaa olla jopa vahvemmin assosioitunut aineenvaihdunnallisiin häiriöihin kuin kehon kokonaisrasvan määrä. Rajalukemat saattavat todennäköisesti olla korkeampia iäkkäämmille henkilöille ( Viitteet 51, 52), mutta kuitenkin BMI-arvoja käytetään ilman ikäkorjauksia yli 18-vuotiaille aikuisille.
Taulukko 3. Vyötäryn ympärys ( cm) ja ne aineenvaihdunnallisten komplikaatioitten riskit, mitä aikuisten (18- 64 v) vatsanseudun lihavuuteen liittyy. Table 3.Waist circumference (cm) and the risk of metabolic complicationes associated with abdominal obesity in adults ( 18- 64 years).
Riskitaso, Risk level Naiset ( Women) Miehet Men)
Matala--------------79 cm tai yli -------93 cm tai yli
Kohonnut---------80-87 cm -----------94- 101 cm
Korkea -------------88 cm tai yli -------102 cm tai yli
2.3. Lihavuus, vakaa paino ja terveys. Obesitas, weight stability and health
Lihavuus ja - selvästikin vähemmässä määrin - ylipaino ovat assosioituneet useiden tautien kohonneeseen insidenssiin ( Guh et al. 2009). Meta-analyysillä on määritelty ylipainon statistisesti merkitsevä yhteys 2- tyypin daibeteksen , useiden syöpätyyppien ( rintasyövän, endometriumsyövän, paksun ja peräsuolen syövän ja munuaissyövän), kaikkien kardiovaskulaaristen tautien ( paitsi sydämen vajaatoiminnan) , astman , sappirakon taudin, osteoartriitin ja kroonisen selkäkivun insidenssiin. Vahvinta liittymä oli lihavuuden ja 2- tyypin diabeteksen kesken.Epidemiologisten tutkimusten mukaan vakaa paino korreloi matalimpaan kokonaiskuolleisuuteen, kun taas painon lisääntyminen korreloi kuolleisuuden nousuun ( Viiten 41). Monet epidemiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että painonmenetyskin liittyy lisääntyneeseen kuolleisuuteen ( Viitteet 41- 44). Kuitenkin näitä tietoja pitäisi tulkita harkiten, koska on vaikeuksia erottaa tahallista ja tahatonta (taustasairaudesta johtuvaa) painonlaskua. Lisäksi epidemiologiset tutkimukset eivät erottele eri tekniikoita tai painonlaskun vauhtia tai menetetyn kehonpainon koostumuksellista puolta (Viite 45). Ja päinvastoin- korkean riskin yksilöillä jo kohtuullinen painonlasku ( 5- 10 % kehon painosta) kohentaa terveyttä ( Viite 19). Painon sykliset muuttumiset (painon lasku, sitten painon lisääntyminen entiseen tasoon) saattaa vaikuttaa haitallisesti kuolleisuuteen ja sairastavuuteen (Viitteet 46, 47), mutta vakuuttavaa näyttöä eivät saadut tiedot ole suoneet (Viite 48). Ruotsissa Göteborgissa on tehty pitkäaikaistutkimus (25 vuoden ajalta) ja siinä on havaittu ikään korreloivaa kehonpainon vähenemistä 70 vuoden iästä 95 vuoden ikään vastaten noin 0.5 - 1.0 kg kehonpainoa jokaiselta viideltä vuodelta. Selvintä tämä on kehonpainon korkeimmassa viidenneksessä (Viite 29).
2.4. Lihavuutta ja painonhallintaa määräävät tekijät. Determinants of obesity and weight control
Painon kertymistä aiheuttaa positiivinen energiatasapaino. Usein retrospektiivisin ja prospektiivisin väestöpohjaisin tutkimuksin on arvioitu lihavuuteen ja painonkertymään korreloivia tekijöitä. Osana NNR 2012 prosessia on tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Fogelholm et al. 2012), missä on tutkittu ravinnon makronutrienttien koostumuksen, elintarvikekulutuksen ja ravintotottumusten osuutta painon tai vyötärön ympärysmitan muutoksen ennusteena, oli siten edeltävä painonlaskun tapahtunut tai ei. Kirjallisuuskatsaus kattoi vuoden 2000 ja vuodet siitä eteen päin. Siihen sisällytettiin prospektiivisia kohorttitutkimuksia, tapaus-kontrollitutkimuksia ja interventioita.Katsauksessa ( Fogelholm et al. 2012) havaittiin todennäköistä näyttöä siitä, että runsas ravintokuidun ja pähkinöitten käyttö on ennuste vähemmästä painon kertymästä ja runsas lihankäyttö ennuste suuremmasta painon kertymästä. Viitteellistä näyttöä painonnousulta suojaavasta vaikutuksesta havaittiin olevan täysjyvien, viljan kuidun, runsasrasvaisten maitotuotteiden käytöstä ja järkeviä ravitsemustottumuksia mittaavan asteikon korkeista indeksipisteistä. Samoin oli viitteellistä näyttöä sekä kuitujen että hedelmien nauttimisen suojavaikutuksesta vyötärön ympärysmitan isompia levenemisiä vastaan. Samoin myös viitteellistä näyttöä oli havaittavissa raffinoiduista jyvistä (viljoista), makeisista ja jäkiruoista, että niiden runsas nauttiminen oli ennuste lisäpainonkertymästä sekä että valkoinen leipä ja korkea energiatiheys ovat ennuste vyötärönmitan laajenemisesta. Tulokset viittaavat siihen, että ravinnon makronutrienttien osuudet eivät ole tärkeitä ennusteita painon muutoksissa tai vyötärönmitan muutoksissa. Mutta sen sijaan runsaasti kuitua sisältävät elintarvikkeet ja maitotuotteet ja toisaalta vähemmän raffinoidut jyvätuotteet, liha ja sokeripitoiset elintarvikkeet ja juotavat liittyvät vähempään painon kertymään prospektiivisten kohorttitutkimusten mukaan. Tulokset ravinnon makronutrienttien koostumuksen ( hiilihydraatit, proteiinit , rasva) osuudesta painon uudelleen kertymisen ehkäisyssä ( edeltäneen painonlaskun jälikeen) olivat epäjohdonmukaisia.
Iso ongelma näytön asteen mittaamisessa oli se, että samanlaisia altistuskombinaatioita ja lopputulosten muuttujien kombinaatioita esiintyi lopulta aika harvoin ( Fogelholm et al. 2012). Sentakia päätettiin tehdä post hoc näytön analyysi kombinoimalla lopputulosten muuttujia ( BMI ja vyötärön ympärysmitta). Lisäksi - jotta voitaisiin sisällyttää useampia tutkimuksia yhteen näyttöasteikkoon ryhmiteltiin elintarvikkeet ryhmiin, joita niiden ravintokoostumus lähinnä vastasi. Näiden post hoc analyysien tulokset esitettiin kuvassa 1( Kuvan voi katsoa lähteestä: http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Energy.pdf Sivu 6 (29) , rivit 245- 246: Figure X: Evidence for association between grouped exposure variables against grouped outcome variables ( BMI and waist circumference not separated) . Nämä analyysit viitaavat siihen, että terveellinen ravinto ( ravitsemuksellisia tapoja kuvaavia indeksejä käyttäen mitattuna) ovat yleensäkin ja runsaskuituiset elintarvikkeet ovat selvästi ja maitotuotteet myös jossain määrin liittyneet vähempään painon kertymään. Sitävastoin liha, jalostetut viljat ja runsassokeriset elintarvikkeet ja juotavat liittyvät enempään painonkertymään.
Matala fyysinen aktiviteetti liittyi lihavuuteen ja enempään iän mukana kertyvään painoon. useimmat tutkimukset ovat tarkastelleet vapaa-ajan aktiivisuuksia ja siksi puuttuukin tietoa ammattityön energian kulutuksesta, mikä olisi korjauslaskettu esim. sosioekonomisten tekijöitten osalta lihavuuden suhteen. Suuriasteinen fyysinen aktiviteetti liittyy myöskin vähempään painopudotuksen jälkeiseen painon kertymään. ( Viite 61).
Kuitenkin useimmat ylläolevista löydöistä ovat observaatioita ja retrospektiivisiä. Vieläkin tutkimukset ovat epäjohdonmukaisia sen suhteen, voidaanko fyysistä aktiivisuutta pitää yksittäisenä painon hallinnan ennusteena. Spontaani fyysinen aktiivisuus on samanlaista kuin pieni, tahaton lihasliike kuten levoton hermostunut liikehdintä ja sellaisellakin voi olla korrelaatiota painonhallintaan- muta tästä tieto on rjallista. Lihavuus assosioituu myös koulutustasoon ja sosioekonomiseen statukseen. Yleinen suuntaus on sellainen, että ylemmissä sosiaaliluokissa on lihavuuden yleisyys (prevalenssi) vähempää verrattuna alempiin sosiaaliluokkiin. ( El-Sayed et al. 2012, Novak et al. 2006).
2.5. Energian tarpeen arviointi. Estimation of energy requirements
On kaksi erilaista lähestymistapaa, joilla arvioidaan yksilöitten energian tarpeet ja sen jälkeen käytetään keskimääräistä energiantarpeen tasoa ravintosuositusten osana.
Toinen tapa on käyttää kaksoiamerkattua vettä (DLW) (Ainslie et al. 2003). Tässä menetelmässä annetaan stabiileja isotooppeja H-2 ja O-18 suun kautta. Isotoopit eliminoituvat asteittainen kehosta, vety ( H-2) vetenä ja happi ( O-18) hiilidioksidina (CO2) Ero näiden isotooppien H-2 ja O-18 eliminoitumisnopeuksien kesken korreloi hiilidioksidin (CO2) tuotantoon ja täten energiankulutukseen. Kokonaisenergiankulutuksen (TEE, Total Energy Expenditure) arvio on aika täsmällistä. Teoreettisesti ottaen lukuisia DLW- mittauksia voitaisiin käyttää perustana ennustettaessa kokonaisenergiankulutusta johtamalla yhtälöitä, jotka kuvaavat , miten kokonaisenergiankulutus vaihtelee esim. iän, sukupuolen ja useiden antropometristen mittojen ( kuten painon ja kehonrasvan) funktiona.
On olemassa joitakin (useita satoja) tietueita energiankulutuksesta, mitattuna DLW tekniikalla (Toose et al. 2007, Mosfegh et al. 2008) sekä myös yhteensovitettuja analyysejä ( Black et al. 1996). Kuitenkin näitten tutkimusten väestö on valikoitua ja näiden tietojen edustavuutta ei voida taata.
Toinen päätekniikka energiankulutuksen mittaamiseksi on keinotekoinen ( the factorial method). Tässä menetelmässä kokonaisenergiankulutuksen ennuste tehdään lepoenergian ( perusaineenvaihdunnan) energiankulutuksen tasosta ( Resting Metabolic Rate, RMR) ja tekijästä, joka antaa fyysisen aktiivisuuden tason, (Physicdal Activity level, PAL). Yksilötasolla on DLW- menetelmä täsmällisempi, mutta keinotekoisen kenetelmän katsotaan antavan paremmat mahdollisuudet tulosten yleistämiseen.. Sentakia NNR 2012- laitoksessa annetut keskimääräiset energiantarpeet perustuvat keinotekoiseen menetelmään.
Koska lepoenergian aineenvaihdunnan (RMR) mittaukset ovat teknisesti väkinäisiä ,perustetaan energiantarpeitten määräämiset tavallisesti lepoenergianaineenvaihdunnan (RMR) arvioihin.Taulukko 4. osoittaa lepoenergian aineenvaihdunnalle (RMR) annettuja Henryn ( 2005) ennusteellisia yhtälöitä. Edellisessä NNR 2004 - versiossa käytettiin Schofieldin et al. ( Viite 10), WHO/FAO/UNU:n ( Viite 11) ja Euroopan yhteisön valiokunnan ( Commission of the European Communities viite 12) yhtälöitä. Koska kuitenkin tuoreet hyvin perustellut tutkimukset ovat osoittaneet, että Schofieldin yhtälöt yliarvioivat lepoenergia- aineenvaihdunnan (RMR) (Wejs 2008), sovelletaan nyt uutta ja täsmällisempää Henryn yhtälöä ( 2005).
TAULUKKO 4. Keskimääräisen lepoaineenvaihdunnan laskemiseen käytettäviä yhtälöitä, jossa otetaan huomioon paino ja pituus ( Henry, 2005)
Table.4. Equations for calculating average resting metabolic rate(MJ/day) based on body weight (W, kg) and on W and height (H, m) (Henry, 2005).
TYTÖT
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino/W, kg) huomioiden.
alle 3 vuotta....0.246W - 0.0965
3-10 vuotta ....0.0842 W +2.12
11-18 vuotta ....0.0465 W + 3.18
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino kiloina ( W, kg) sekä pituus metreinä ( H, m) huomioiden.
alle 3 vuotta....0.127 W + 2.94 H - 1.20
3-10 vuotta ....0.0666 W + 0.878 H + 1.46
11-18 vuotta ....0.0393 W + 1.04 H + 1.93
NAISET
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino/W, kg) huomioiden.
19 -30 v.... 0.0546 + 2.33
31- 60 v....0.0407 W + 2.90
61- 70 v ....0.0429 W + 2.39
Yli 70 v ....0.0417 W + 2.41
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) )
MJ päivässä, paino kiloina ( W, kg) sekä pituus metreinä ( H, m)
huomioiden.
19 -30 v.... 0.0433 W + 2.57 H - 1.180
31- 60 v....0.0342 W + 2.10 H - 0.0486
61- 70 v ....0.0356 W + 1.76 H + 0.0448 *( * Tämä yhtälö kattaa kaikki yli 60 vuotiaat)
Yli 70 v
POJAT
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino/W, kg) huomioiden. Alle 3 vuotiaat .... 0.255 W - 0.141
3 - 10 vuotiaat .... 0.0937 W + 2.15
11 - 18 vuotiaat .... 0.0769 E + 2.43
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino kiloina ( W, kg) sekä pituus metreinä ( H, m) huomioiden.
Alle 3 vuotiaat ....0.118 W + 3.59 H - 1.55
3- 10 vuotiaat.... 0.0632 W + 1.31 H + 1.28
11- 18 vuotiaat 0.0651 W + 1.11 H + 1.25
MIEHET
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino/W, kg) huomioiden.
19- 30 v...0.0669 W + 2.28
31- 60 v.... 0.0592 W + 2.48
61- 70 v....0.0543 W + 2.37
yli 70 v....0.0573 W + 2.01
Ikä ( Perusaineenvaihdunnan energiankulutus, BEE) ) MJ päivässä, paino kiloina ( W, kg) sekä pituus metreinä ( H, m) huomioiden.
19- 30 v... 0.0600 W + 1.31 H + 0.473
31- 60 v....0.0476 W + 2.26 H - 0.574
61- 70 v.... 0.0478 W + 2.26 H - 1.070 *
Yli 70 v...
Suomennos 3.7. 2013
ESIMERKKI:
65 vuotias nainen, Paino 70 kiloia, pituus 165 cm.
Lepoaineenvaihdunnan vaatima energia (RMR) lasketaan Henryn kaavoista näin:
0.0356 * 70 + 1.76 * 1.7 + 0.0448 = 2.492 +2.2992 + 0.0448 = 4.836 MJ päivässä, = 1151 kcal .
Tämä lepoenergian kuluttama määrä kerrotaan PAL luvulla. Jos fyysisen aktiivisuuden taso on taulukoista katsoen esim 1.8, kokonaisenergiantarve on 1.8 * 4.836 MJ = 8.7 MJ = 8700 kJ eli 2070 kcal, noin 2100 + kcal.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar