Main conclusions of the NNR 2012
The NNR 2012 – the fifth of its kind – looks at a number of
factors involved in achieving an overall good health and preventing
diet-related diseases. It focuses on dietary patterns and sets
recommended nutrient intakes, with an emphasis on the quality of food
that provide fats and carbohydrates. It furthermore gives
recommendations for adequate physical activity that will contribute to
the prevention of lifestyle-related diseases.
Nutrition research has traditionally strived to identify
the specific mechanisms and health impact of single nutrients. However,
most food items contain many nutrients as well as bioactive substances
that interact with each other.
The Nordic Nutrition Recommendations 2012 give Dietary Reference Values (DRVs) for nutrient intakes, but more emphasis has been put on evaluating scientific evidence for the role played by dietary patterns and food groups that could contribute to the prevention of the major diet-related chronic diseases.
Typical features of a healthy dietary pattern as described in NNR 2012 include plenty of vegetables, fruit and berries, pulses, regular intake of fish, vegetable oils, wholegrain, low-fat alternatives of dairy and meat, and limited intake of red and processed meat, sugar, salt and alcohol.
Recommendations include the following:
The Nordic Nutrition Recommendations 2012 give Dietary Reference Values (DRVs) for nutrient intakes, but more emphasis has been put on evaluating scientific evidence for the role played by dietary patterns and food groups that could contribute to the prevention of the major diet-related chronic diseases.
Typical features of a healthy dietary pattern as described in NNR 2012 include plenty of vegetables, fruit and berries, pulses, regular intake of fish, vegetable oils, wholegrain, low-fat alternatives of dairy and meat, and limited intake of red and processed meat, sugar, salt and alcohol.
Recommendations
http://www.norden.org/en/theme/themes-2014/nordic-nutrition-recommendation/main-conclusions-of-the-nnr-2012
Suosituksia , suomennosta ja kommenttia
Näihin kuuuluu mm seuraavia :Recommendations include the following:
- Kertatyydyttämättömiä rasvoja (MUFA) suositellaan 10- 20 E% (Energiaprosenttia) päivän energiasta. (Aiempi suositus oli 10-15 E%)
- Recommended intake ranges for cis-Monounsaturated fatty acids has been changed from 10-15 percent of the total energy intake (E%) to 10-20 E%.
- Mitä tulee muihin rasvahappolajeihin, niin tyydytettyjä rasvahappoja ( kovaa rasvaa) toivotaan käytettävän alle 10E% , kun taas monityydyttämättömien (cis-PUFA) rasvahappojen osuus suositellaan samaksi kuin ennen 5- 10 E%. Siihen monityydyttämättömien rasvahappojen (lyhyet omega 3 rasvahapot sekä omega6 rasvahapot) määrän suositellaan pitkiä omega3 -rasvahappoja ainakin 1 E% päivän energiasta. trans- konfiguuraatiossa olevia jäykempirakenteisia rasvahappoja pitäisi välttää, (vaikka ne olisivat monityydyttämätömiäkin, sillä ne käyttäytyvät aineenvaihdunnassa kuin kova rasva, koska niiden sidokset eivät ole entsyymien tunnistettavissa sitten kuin cis- PUFA happojen rakenteet, joista keho pystyy tekemään tärkeitä immuunijärjestelmän molekyylejä- eikä vain energiaksi tai varastorasvaksi triglyseriksi muokattavia pätkiä).
- Ranges for other fatty acid categories remain, i.e. intake of saturated fatty acids should be < 10 E%, and cis-Polyunsaturated fatty acids should be 5-10 E%, including at least 1 E% as omega-3 fatty acids. Trans-fatty acid intake should be kept as low as possible.
- Väestötasolla on annettu laajempialueinen rasvojen yleissuositus tällä kertaa: 25- 40 e%. Ylempää suositusrajaa ( runsaampirasvaista) kannattaa varsinkin silloin käyttää, kun on COPD, keuhkoahtaumatautia tai malnutritio.
- Population range for total fat intake has been adjusted to 25-40 E%, compared to 25-35 E% in NNR 2004, which is based on the sum of the ranges for the main fatty acid categories
- Kuitusuositusta pidetään ennallaan 25- 35 grammaa kuitua päivässä, joka vastaa energiatiheytenä yli n3 grammaa kuitua megajoulen (MJ)energiaa kohtaan. Megajoule on kaloreina ajatellen 238 kcal. ( 1000 kJ/4.2 kJ = 238 kcal). Puolet kuidusta olisi suotuisaa saada hedelmistä, marjoista, vihanneksista ja palkohedelmistä ja toiset puolet viljakuidusta, täysjyvistä. ( On myös gluteenittomia kuitulisiä kuten Fibrex, Husk, PO-fiber).
- Recommended intake for dietary fibre is at least 25-35 g/d (>3 g/MJ) from foods naturally rich in dietary fibre foods such as wholegrain, fruit and berries, vegetables, and pulses.A limitation of added sugars to less than 10 E% is recommended.
- Päivän enertgian hiilihydraattiperäiseksi osuudeksi suositellaan nykyisin 45- 60 E%, joten siinä on suurempaa liikkumavaraa, aiempi suositus oli 50- 60E% .
- For total carbohydrates the population range has been changed to 45-60 E% compared to 50-60 E% in NNR 2004, as a consequence of the ranges for other macronutrients and also in line with studies on dietary patterns and health outcomes
- Valkuaisaineillekin on suositeltu laajemmat rajat 10- 20 E%. Käytännöllinen nyrkkisääntö on yksi gramma valkuaista painokiloa kohden. ( Valkuaispaketeissa on tekstissä selvitetty, montako grammaa valkuaista 100 grammaa elintarviketta antaa. Suurin osa elintarvikkeesta on nimittäin vettä)
- For protein, the recommendations are given both as population ranges expressed as E% (10-20 E%) and as a recommended intake in g/kg BW per day.
- D-vitamiinin suositusta on lisätty 7.5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan päivässä 2 vuotiaille ja sitä vanhemmille ja iäkkäille yli 75 vuotialle suositellaan 20 mikrorammaa päivässä.
- The Recommended Intake (RI) for vitamin D is increased from 7.5 microgram to 10 microgram per day for children above 2 and adults and to 20 microgram per day for elderly > 75.
- Myös Seleenisuosituksiin on tehty muutos ja aikuisten suositukseksi on asetettu entistä hieman suurempi arvo 50 mikrogrammaa naisille ja 60 mikrogrammaa miehille. Raskaana oleville ja imettäville on annosta myös nostettu hieman 55 mikrogrammasta 60 mikrogrammaan.
- Also, the RI for selenium (i.e. in adults) is increased from 40 to 50 and 50 to 60 microgram per day (females and males, respectively) and from 55 to 60 microgram per day (pregnant and lactating women).
- Aikuisväestön fyysisen aktiivisuuden suosituksia ovat seuraavat, aikamääränä annetut: kohtalaista ja tehokasta fyysistä aktiivisuutta yli 150 minuuttia viikossa tai oikein pontevaa aktiivisuutta yli 75 minuuttia viikossa . Lapsillekin mainitaan suosituksia, vähintäin 60 minuuttia yhteensä päivässä kohtalaista tai pontevaintensiteettistä fyysistä aktiivisuuutta pieninä erinä päivän ajalta.
- For physical activity, recommendations are given for time spent at moderate-intensity (>150 min/week) or vigorous intensity (> 75 min/week) for adults and at least 60 min/day moderate- and vigorous intensity, equally distributed, for children.
Tästä pääluettelosta näyttää jätetyn pois erityismaininta hiilihydraattien luokkaan kuuluvasta raffinoidusta sokerista ( alle 10 E% päivän energiasta) , mikä sinänsä ei ole ollenkaan terveydelle edullinen vaan kyseessä on eräänlainen sallitulle aineelle annettu raja . Aiemmin korostettiin että sokerilisän ( pöytäsokeri, palasokeri ym lisäsirote) tulisi jäädä noihin lukemiin alle 10E%. Tänään tuli radiosta tietoa,että WHO:n taholta on alettu kehottaa vieläkin tiukempaan raffinoidun sokerin välttöön. WHO esittää ylärajaksi 5E% .
Mitä tämä sitten käytännössä merkitsee? Kaikki hiilihydraattihan muuttuu ruoansulatuksessa parissa tunnissa sokerivelliksi ja keho tekee siitä glukoosia vereen. Raffinoitu valkoinen sokeri on disakkaridia, jossa on glukoosi- fruktoosi rakenne. Fruktoosi muuttuu myös glukoosiksi kehossa, joten aika nopeasti tulee sellaisesta verensokeria. On jonkin verran aikaeroa kuitenkin siinä miten nopeasti raffinoidusta sokerista tulee verensokeripiikki verrattuna riisin, perunaan ja leipään. Äkillinen sokeripiikki on se, mitä tulsi välttää ja mikä tekee kudosverisuonivaurioita.
ESIM: Jos tarvitsee esim. päivän energian joka olisi 9 MJ, noin 2100 kcal.
ja jos haluaa syödä kunnon proteiinia esim 15 E% päivän energiasta ( 15/100x2100) ja haluaa muuttaa energian proteiinigrammoiksi, se on 318 kcal/4 kcal = 79 g proteiinia . päivää kohden. Tähän sitten mahtuu päivän kaikkien aterioitten proteiinien osuus, muna, leipäproteiini, juustoproteiini, liharuokaproteiini, maitoproteiini, kala, pavut.
Jos haluaa siten käyttää 30 E% rasvaa ( 0,30 x 2100 / 9; 70 grammaa rasvaa) , niin hiilihydraattien osuudeksii jää 55E%. ( 0,55x 2100 /4 noin 290 grammaa hiilihydraattia. mikä on aika niukka määrä hiilihydraattia. Ei sillä ainakaan urheile, vaikka toimsitotyötä tekisikin koko päivän voimissan. . .
Tästä hiilihydyraattimäärästä saa olla raffinoitua sokeria aiempien suositusten mukaan alle 10E% päivän energiasta ( eli kokonaista 0.1x 2100/4) vajaat 52 grammaa. Tässä jo huomaa että suositus on ollut liian korkea, sillä kuka ihme joka syö muuten aika terveellisesti ja hyvin tässä, käyttäisi 52 grammaa raffinoitua sokeria. Sehän astaa noin 15 sokeripalaa Se on tarpeettoman suuri sallimusraja Riittää aivan hyvin tuo WHO:n oivallus tiukemmasta rajasta 5E%.ja toiset 5% voi palauttaa sitten siihen päivänsä hiilihydraattimäärään, joka on esim pastaa,, riisiä, perunaa leipää. ja tekee hitaammin verensokeria.
Jos nyt sallitaan se 5E% raffinoitua sokeria , 7 sokeripalan verran, jotain nopeaa sokeria, se tuskin on haitaksi, jos se jakaantuu koko päivän aterioitten joukkoon, ehkä jokin praliini tai hillon nokare. tai palasokeria kahviin.
Yhdessä ateriassa syöty keitetty riisikin, ( esim 40 grammaa hiilihydraattia riisistä) , on aika nopeasti veressä vastaten 11-12 sokeripalaa.
Yhdessä ateriassa syöty keitetty riisikin, ( esim 40 grammaa hiilihydraattia riisistä) , on aika nopeasti veressä vastaten 11-12 sokeripalaa.
Raffinoidussa sokerissa voi olla syy 2 tyypin diabeteksen epidemiseen lisääntymiseen, vaikka ei se yksin asiaa selitä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar