Vanhenevien aliravitsemustila

RUOTSIN LÄÄKÄRILEHTI HÄLYTTÄÄ SAIRAALOISSA ESIINTYVÄSTÄ ALIRAVITSEMUKSESTA

LÄHDE ( suomennosta)
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=13331

Runsaat 20 % EUROOPAN sairaaloitten potilaista kärsii aliravitsemuksesta ja toinen samanmoinen joukko on riskivyöhykkeellä. Vanhusten asuntoloissa on tilanne vielä pahempi. Niissä on noin 60 % aliravittuina tai aliravitsemuksen riskissä.

Drygt 20 procent av patienterna på europeiska sjukhus lider av undernäring, och ytterligare lika många befinner sig i riskzonen. På äldreboenden är situationen ännu värre. Där är omkring 60 procent av de boende undernärda eller riskerar att bli det.

Valtakunnallisilla lääkäripäivillä on esitetty eurooppalaisia prevalenssimittauksia tästä asiasta. Tämä mitaus suoritetaan eräänä määräpäivänä joka vuosi Nutrition Day-aloitteeseen kuuluvana.
Det visar en europeisk punktprevalensmätning, som redovisades på riksstämman på torsdagen. Mätningen genomförs en bestämd dag varje år, inom ramen för initiativet Nutrition Day.

RUOTSIN numerotiedot ovat suurin piirtein samanlaisia ja yhtä hälyttäviä. Tämän sanoo Tommy Cederholm, joka on Uppsalan Akateemisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen provessori.
Siffrorna för Sverige är ungefär desamma och lika alarmerande. Det säger Tommy Cederholm, professor i klinisk nutrition vid Akademiska sjukhuset i Uppsala:

Tämä tarkoittaa sitä, että noin 30% kaikista yli 70-vuotiasita ruotsalaisista on aliravitsemuksessa tai aliravitsemuksen vaarassa. Vanhusten asuntoloissa ja sairaaloissa on aliravittujen osuus korkein. Mutta kun lasketaan absoluuttisina lukuina, suuri enemmistö aliravittuja asuu kotioloissa, joten on vaikea tavoittaa heitä. Moni kuitenkin joutuu vuoden aikana sairaalaan. Tällöin on mahdollista saada ongelma identifioitua ja hoito aloitettua.

– Detta innebär att cirka 30 procent av alla svenskar över 70 år är undernärda eller riskerar att bli det. Andelen undernärda är högst på äldreboenden och sjukhus.
– Men räknat i absoluta tal bor det stora flertalet undernärda svenskar i hemmet, vilket gör det svårt att nå dem. Många av dem läggs dock in på sjukhus någon gång under ett år. Då kan man använda sjukhusvistelsen för att identifiera problemet och påbörja behandling.

Ruotsalainen sairaala ei kuitenkaan prioritoi mitenkään olennaisesti aliravitsemuksen diagnosoimista tai hoitoa. Eräässä kyselykaavakkeessa tiedusteltiin lääkäreiltä, sairaanhoitajilta ja dietisteiltä asiaa ja osoittautui, että useimmat olivat tietoisia siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta harvoin tulee asialle mitään tehtyä.

Att identifiera och behandla undernäring ges dock inte särskilt hög prioritet på svenska sjukhus. En enkätundersökning bland läkare, sjuksköterskor och dietister visar att de flesta är medvetna om vad som bör göras men att detta sällan görs.

Erään arvion mukaan sairaalantulovaiheen ravitsemuksellinen status tehdään vain noin 20%:ssa tapauksista. Henkilökohtainen ravitsemuksen tarve lasketaan vain 30%:ssa tapauksista jne.

En bedömning av patientens näringstillstånd vid inskrivning görs exempelvis bara i cirka 20 procent av fallen, en beräkning av patientens näringsbehov bara i 30 procent av fallen och så vidare.

Professori Tommy Cederholmin mukaan voi yhtenä tilanteen parantamisen esteenä olla tiedon puute, mutta kyseessä on myös johtoportaan asia.

Ett hinder för förbättringar kan vara okunskap, men Tommy Cederholm ser det också som ett ledningsproblem:

Aliravitsemuksen ongelmiston oivaltamisessa on puutteita johtoportaan eri tasoilla aivan klinikoiten ja sairaaloitten johdosta poliittisiin päätöksentekijöihin asti.

– Det finns en bristande insikt om problemet med undernäring hos ledningar på olika nivåer, från klinik- och sjukhusledningar till politiska beslutsfattare.

Asian matalan arvostuksen taustoilla voi piillä myös ennakkoasenteita siitä, että kyse on vain vanhoista ihmisitä, jotka kuitenkin pian kuolevat. Mutta tutkimukset osoittavat, että yksinkertaisin ravitsemuskeinoin on potilaitten funktioita voitu parantaa. On kyse siitä, että sallitaan vanhentua arvokkaasti.

– Bakom den låga prioriteringen kan också finnas underliggande föreställningar om att det handlar om gamla människor som ändå ska dö snart. Men det finns studier som visar att man kan förbättra patienternas funktion med enkla nutritionsmetoder. Det handlar om att få åldras med värdighet.

Lokakuussa 2008 EU-parlamentti päätti aliravitsemuksen vastaisesta kampanjasta, jossa prioritoidaan terveyspolittisia päämääriä seuraavaksi mandaattijaksoksi samalla kun on kampanjaa lihavuutta vastaan.

I oktober 2008 beslöt EU-parlamentet att göra kampen mot undernäring till ett prioriterat hälsopolitiskt mål för den kommande mandatperioden, jämsides med kampen mot fetma.

Euroopan kliinisen nutrition seura ESPEN on alkanut kampanjansa Euroopan alueen aktiona. Yksi päämääristä on sisällyttää ravitsemus jo peruskoulutuksiin kaikille hoitohenkilökuntalaisille. Tästä kertoo ESPEN puheenjohtaja, Örebron Yliopistollisen sairaalan kirurgian professori Olle Ljungqvist.

ESPEN, det europeiska sällskapet för klinisk nutrition, har i år startat en kampanj runt en europeisk aktionsplan. Ett av målen är att få in nutrition i grundutbildningen för all vårdpersonal. Det berättar Olle Ljungqvist, professor i kirurgi vid Universitetssjukhuset i Örebro och ordförande i ESPEN.

Hän sanoo näin: Me tahdomme, että kaikki sairaalapotilaat saavat ravitsemuksellisen seulonnan ja kaikkien hoitolaitosten tulee omata ravitsemuksellista pätevyyttä. Nyt nähdäänkin ravitsemuksen tulevan yhä enemmän prioritoiduksi Euroopan agendassa.

– Vi vill också att alla sjukhuspatienter ska genomgå nutritionsscreening och att nutritionsackreditering ska bli ett krav för alla vårdinrättningar. Och vi ser nu att nutrition klättrar högre upp på agendan i Europa.

Moni Euroopan maa, Tanska kärjessä, on nostanut asian valtiopoliittiseen tasoon. Tässä Ruotsi on hidas. Sosiaalihallituksen symposiumissa Torsten Mossberg kehoitti hallitusta tekemään aloitteen.

Flera europeiska länder, bland annat Danmark, har nu lyft frågan till rikspolitisk nivå. Men Sverige släpar efter. Torsten Mossberg från Socialstyrelsen efterlyste vid symposiet ett initiativ från regeringen:

Torsten Mossberg sanoo näin: Minun mielestäni hallituksen täytyy ottaa aloite aliravitsemuksen vastaisen kansallisen hoitosuunnitelman luomiseksi, missä käsiteltäisiin myös koulutuksellisia ongelmia, suosituksia ja nutrition tekemistä jälleen lääketieteelliseksii erikoisalaksi.

– Jag anser att regeringen måste ta initiativ till en nationell handlingsplan mot undernäringen, som tar upp frågorna om utbildning, rekommendationer och att åter göra nutrition till en medicinsk specialitet.

Päivitys 13. 5. 2010