JANO ja VESI

RUOTSIN LÄÄKÄRILEHTI kirjoittaa janosta ja veden juomisesta
2009-02-05 nr 7
Artikkeli on Debatt och brev- kolumnissa.
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=11357

• Juo kun tunnet janoa. Liika vesi on vaaraksi.
• Drick när du är törstig – för mycket vatten kan vara livsfarligt

KIRJOITTAJA : Bengt Fagrell professor emeritus i medicin, enheten för internmedicin, Karolinska institutet, Karolinska Universitets- sjukhuset, Solna
Suomennosta lause lauseelta:

• JUO VETTÄ, kun tunnet janoa- se riittää normaaliin elämiseen ja kohtalaiseen liikuntaan. Ei mikään tietue esitä, että suuret vesimäärät olisivat positiivisia keholle , vaan pikemminkin sellaisesta voi seurata hengenvaarallisia tilanteita jopa hengenmenoa.

Drick när du är törstig – det räcker vid normalt leverne och måttlig motion. Inga data talar för att stora mängder vätska i någon situation är positivt för kroppen, utan snarare kan förorsaka livshotande tillstånd, och även död.

Kaksi vuotta siten raportoitiin TV:ssä ja maailman sanomalehdissä, miten eräs nainen kuoli vesimyrkytykseen. Se tapahtui erään radio-ohjelman aikana, missä oli kilpailua siitä, kuka pystyisi juomaan eniten vettä käymättå WC:ssä. Kilpailu katkesi 28 vuotiaan kahden lapsen äidin kuolemaan hyponatremian takia hänen juotuaan 7,5 litraa vettä

För två år sedan rapporterades i TV och tidningar världen över att »Woman dies of ´water intoxication´ after radio contest«. Detta hände i ett radioprogram där man tävlade om vem som kunde dricka mest vatten utan att behöva gå på toaletten. Tävlingen slutade, som titeln antyder, med att en 28-årig tvåbarnsmor avled i hyponatremi efter ett intag av ≈ 7,5 liter vatten.

Kesäkuussa 2008 julkaistiin Ruotsin Lääkärilehdessä kaksi mielenkiintoista raporttia hyponatremiasta maratonijuoksun ja suuren vedennauttimisen yhteydessä. On oikein hyvä, että puhutaan vesihysteriasta, mikä ruotsalaisessa yhteiskunnassa vallitsee ja mikä ei ole miksikään hyödyksi, vaan pikemminkin haitaksi.

I juni 2008 publicerades i Läkartidningen [1] två intressanta fallrapporter om hyponatremi i samband med maratonsport och stort vätskeintag. Det är utmärkt att man påtalar att den »vätskehysteri« som råder i svenska samhället i dag inte är av godo, utan snarare av ondo.

Mutta myös tavallisessa elämässä, ei vain kuntoa vaativissa urheiluissa, voi tulla hengenvaarallisia tilanteita, kun vedenjuonti on suuri

Nu är det ju inte bara inom konditionskrävande sporter som livsfarliga situationer kan uppkomma vid stora vätskeintag, utan även vid olika tillfällen i det dagliga livet.

Johansson et al. kuvasivat neljä hengenvaarallista hyponatremiaa vastasyntyneissä, kun äitejä oli äitiyshuollon puolella kehoitettu juomaan runsaasti raskauden loppupuolella.

Johansson och medarbetare beskrev fyra fall av livshotande hyponatremi hos nyfödda där mödrarna på mödravårdscentralen hade anmodats att dricka mycket under senare delen av graviditeten [2].

Nyt eräs kirjoittajista viittaa tähän Lääkärilehden Nr 5 artikkeliin ja riskeihin sekä komplikaatioihin, mitä liian suurista nautituista nestemääristä graviditeetin ja synnytyksen aikaan voi aiheutua.

Nu återkommer en av författarna till denna artikel i nr5 av Läkartidningen och påpekar de risker och komplikationer som för stora intag av vätska i samband med graviditet och förlossning kan orsaka [3].

Muita vastasyntyneen komplikaatioita on myös raportoitu kuten vaikeita kramppeja.
Viestimet kertoivat jokin vuosi sitten gynekologeille menneistä nuorista tytöistä, jotka olivat saaneet virtsanpidätysongelmia juotuaan suuria määriä nestettä.

Andra komplikationer hos nyfödda har också rapporterats, bland annat svåra kramper [4].
I medier kunde man också för något år sedan både läsa och höra att gynekologer hade fått in ett ökat antal unga flickor med urininkontinens, som visade sig bero på att de drack stora mängder vätska.

Sen takia on syytä painottaa, että ei ole mitään vahvistusta sellaiselle neuvolle, että normaalin elämänmenon ja tavallisen liikunnan aikana pitäisi juoda enemmän kuin mitä tuntee janoa.
Tämä valottaa Valtinin suuri katsaus. Hänen johtopäätöksekseen tuli tämä. Julkaistujen tietojen perusteella saa vahvan käsityksen siitä, että me juomme nykyaikana riittävästi ja ehkä hieman enemmän kuin tarpeeksi.

Det är därför angeläget att påpeka att det inte finns något stöd för att man vid normal livsföring och motion ska dricka mer än när man blir törstig. Detta klargörs mycket väl i en stor samlad översikt av Valtin [5]. Hans slutsats blir »However, the published data available to date strongly suggest that we probably are currently drinking enough and possibly even more than enough«.

• Koska kuitenkin yleisesti kuvitellaan, että on hyvä juoda paljon, niin sen takia on aiheellista selvittää, mitä pidetään relevanttina nestemääränä eri tilanteissa.

Med tanke på att det uppenbarligen råder en föreställning bland allmänheten om att det är bra att dricka mycket, kan det vara av värde att redovisa vad som anses som relevanta mängder vätska att inta i olika situationer.

• Miten arvioidaan paljonko nestettä tulee juoda?

Hur bedömer man hur mycket vätska man ska dricka?

On tietysti tärkeää olla selvillä siitä, miten paljon menettää eri tilanteissa nesteitään ja ainoa varma keino laskea omaa nestetasapainoaan on punnita itsensä ennen ja jälkeen fyysisen rasituksen.

Det är naturligtvis viktigt att ha klart för sig hur mycket vätska som förloras i olika situationer, och det enda säkra sättet att beräkna sin vätskebalans är att väga sig före och efter en viss kroppsansträngning [6, 7].

Mutta samalla pitää kirjoittaa muistiin, paljonko on juonut, jopa arvioida, miten paljon on mennyt virtsaan kyseessä olevana aikana.

Nämä tilavuudet lisätään siihen painoon, mikä oli laskenut rasituksen aikana.

Tästä yhtälöstä sitten näkee miten paljon on menettänyt tai onko ylipäätänsä menettänytnpainoa.
(Paino 1 = Paino 2 + juodun veden mitattu paino + virtsamäärän arvioitu paino)

Det gäller att anteckna hur mycket man druckit, och även uppskatta hur mycket man tappat av via urinen, under den aktuella perioden. Dessa mängder ska läggas till den vikt som registrerades före ansträngningen, varvid man får en mycket bra uppfattning om hur mycket vätska man förlorat, eller inte förlorat.

Kuten eräässä lääkärilehden artikkelissa painotetaan, sellaista painonlaskua joka on   korkeintaan 3 % ei tarvitse kompensoida, koska useimmissa tapauksissa kyse on euvolemiasta ( volyymitilanne normaali) . Jos teoreettisesti koettaa laskea, mikä nestemäärä menetetään aikayksikössä eri tilanteissa, joutuu mahdottomuuksiin, sillä yksilölliset variaatiot ovat hyvin suuria.

Som det påpekas i en av artiklarna i Läkartidningen [1] ska en viktminskning på upp till 3 procent inte behöva kompenseras då det i de flesta fall innebär euvolemi. Att teoretiskt beräkna vad man förlorar i vätska per tidsenhet i olika situationer är praktiskt taget omöjligt eftersom den individuella variationen är mycket stor.

• Mitä nesteenottoa eri tilanteissa voi suositella?
  
• Vilket vätskeintag kan rekommenderas i olika situationer?

• Sanotaan että tulee juoda nestettä 1,o-1,5 ml jokaista kuluttamaansa kilokaloria(kcal) kohtaan

( Tämä on tietysti teoreettinen tapa antaa neuvoa).
Man har beräknat att man bör dricka 1–1,5 ml vätska per kilokalori (kcal) som man förbränner.

• Kilpaileva tai treenaava pitkänmatkanjuoksija voi saada kulumaan yhdessä vuorokaudessa 5000 kcal ja se merkitsisi 5- 7,5 litraa vettä sinä vuorokautena.

En långdistanslöpare som tävlar eller tränar kan på ett dygn göra av med 5000 kcal och bör således få i sig 5–7,5 liter vätska under detta dygn.

• Iäkkäämpi, aktiviteeteiltaan hissukseen elävä henkilö tuskin kuluttaa enempää kuin 1500 kcal ja siten tarvitsee 1,5 litraa vettä vuorokaudessa.

En äldre person med låg aktivitet kanske inte gör av med mer än 1500 kcal och behöver således bara 1, 5 liter vätska per dygn.

• Tässä painotetaan että kyse on kaikesta nesteestä, mitkä kehoon lisätään ja tuntuvasti nestettä (ainakin 0,5- 1 litraa) tuleekin kehoon jo kiinteistä ravintoaineista käsin.

Här bör påpekas att detta omfattar all vätska som tillförs kroppen, och mycket vätska (cirka 0,5–1 liter) kommer kroppen till godo genom de fasta födoämnen som man äter.

• Pitää myös mainita, että verensokerin kulutuksessa fyysisen aktiivisuuden yhteydessä vapautuu metabolista vettä, joka lisääntyy sisäteitse kehoon.

Det ska också nämnas att vid förbränning av blodsocker i samband med fysisk aktivitet frigörs vatten, som således tillförs kroppen så att säga »inifrån«.

• Ihmisen sopeutuessa ilmastoonsa voi nesteen tarve vaihdella 2-4 litraa, mutta jos ilmasto on kovin lämmin ja kostea niin äärimmäisissä tapauksissa voi vedentarve nousta 4- 10 litraan.

I tempererat klimat kan dygnsbehovet av vätska variera från 2–4 liter, och i mycket varmt och fuktigt klimat kan dygnsbehovet i extrema situationer stiga till mellan 4 och 10 liter.

• Kuten mainittiin nestemäärä riippuu yksilöllisistä variaatioista ja fyysisestä aktiviteetista. Hyvin ankarassa fyysisessä aktiviteetissa esim maratonijuoksussa tai kolmilajisessa urheilussa. on tosiasiallinen vedentarve 500- 1000 ml tunnissa. Jos sen yli kohoavia määriä juo, on riskinä ylinesteytys ja suolatasapainon häiriö.

Som nämnts är mängden vätska helt beroende på den individuella variationen och den fysiska aktiviteten [8]. Vid kraftig fysisk aktivitet (till exempel maraton och triatlon) ligger det faktiska vätskeintaget mellan 500 och 1000 ml/timme [6-10]. Att dricka mer kan medföra risker för bland annat övervätskning och saltrubbning [10, 11].

Vuoden 2002 boston-maratonin jälkeen otettiin verikokeita 488 juoksijalta ja heissä todettiin 16 %:ssa hyponatremiaa ( 135 mmol/ L tai sen alle) ja 0,6% oli vakavassa hyponatremiassa ( 120 mmol/l), mikä johtui liian suuresta nesteenotosta.

Efter Boston Marathon 2002 togs blodprov på 488 löpare, och man fann att 16 procent av dessa hade hyponatremi (≤135 mmol/liter), och 0,6 procent hade grav hyponatremi (120 mmol/ liter), vilket berodde på ett allt för stort vätskeintag [12].

On osoitettu tutkimuksin , että nestelisä ei vaikuta prestaatioon sellaisessa fyysisessä aktiviteetissa, jossa hapen konsumtio on 80 % maksimaalisesta 60 minuutin ajan, oli sitten tavallinen tai erittäin lämmin ja kuuma ilmasto. Prestaatiokyvyn vähenemä oli yhtä suuri 60 minuutin jälkeen niissä, jotka joivat tai eivät olleet juoneet mitään vettä tai suolaliuosta.

Det finns också studier som visar att vätsketillförsel under en fysisk aktivitet vid 80 procent av den maximala syreförbrukningen under 60 minuter inte påverkar prestationen signifikant, vare sig i tempererat eller i mycket varm och fuktig miljö [13]. Minskningen i prestation var lika stor efter 60 minuter hos dem som inte druckit något som hos dem som druckit vatten eller saltlösning.

• Missään tutkimuksessa ei suositella juomaan enempää kuin yhtä litraa tunnissa, ei edes ankarimmissa rasituksissa kuuman ja kostean sään vallitessa. Tämä johtuu osin siitä, että mahalaukku ja suoli eivät voi ottaa vastaan enempää nestettä kuin yhden litran tunnissa, joten suurempi nesteen otto on vain kehon rasitukseksi.

Inte i någon studie rekommenderar man mer än cirka 1 liter per timme ens vid kraftig ansträngning i varm och fuktig väderlek. Detta beror också på att mage och tarm inte kan ta upp mer än cirka 1 liter vätska per timme [14], varför större intag bara blir en belastning för kroppen.

Kuten edellä siteeratuista artikkeleista huomaa on valitettavasti monia esimerkkejä hyponatremiasta ja sen vakavista komplikaatioista liian suuren nesteenoton yhteydessä. On myös kuolemantapauksia raportoitu. Normaalissa elämänmenossa ja liikunnan ollessa kohtuullista riittää juoda janonsa mukaan. Siis ei ole näyttöä siitä, että missään tilanteessa olisi keholle edullista käyttää suuria nestemääriä, vaan pikemminkin niistä seuraa hengenvaarallisia tiloja jopa hengenmenetystä.

Som framgår av de citerade artiklarna finns tyvärr många exempel på hyponatremi och dess allvarliga komplikationer i samband med för högt vätskeintag. Även flera dödsfall har rapporterats. Vid normalt leverne och måttlig motion räcker det att dricka när man är törstig. Det finns inga data som talar för att stora mängder vätska i någon situation är positivt för kroppen, utan snarare kan förorsaka livshotande tillstånd, och även död.

• Kirjoittajan antamat referenssit tästä tärkeästä asiasta.

Referenser
1. Lorraine-Lichtenstein E, Albert J, Hjelmqvist H. Vatten är ett farligt gift ... Två fall av hyponatremi i samband med maratonsport och stort vätskeintag. Läkartidningen. 2008;105:1650-2.

2. Johansson S, Lindow S, Kapadia H, Norman M. Perinatal water intoxication due to excessive oral intake during labour. Acta Paediatr. 2002; 91(7):811-4.

3. Norman M. Riskfyllt dricka mycket under förlossning. Läkartidningen. 2009;106:270.

4. West CR, Harding JE. Maternal water intoxication as a cause of neonatal seizures. J Paediatr Child Health. 2004;40(12):709-10.

5. Valtin H. »Drink at least eight glasses of water a day.« Really? Is there scientific evidence for »8 x 8«? Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2002;283:R993-R1004.

6. Cheuvront SN, Haymes EM, Sawka MN. Comparison of sweat loss estimates for women during prolonged high-intensity running. Med Sci Sports Exerc. 2002;34(8):1344-50.

7. Speedy DB, Noakes TD, Kimber NE, Rogers JR, Thompson JM, Boswell DR, et al. Fluid balance during and after an ironman triathlon. Clin J Sports Med. 2001;11:44-50.

8. Sawka MN, Montain SJ. Fluid and electrolyte supplementation for exercise heat stress. Am J Clin Nutr 2002;72(suppl):564S-72S.

9. Åstrand PO, Rodahl K. Textbook of work physiology, physiological bases of excercise. New York: McGraw Hill; 1986.

10. Sparling PB, Nieman DC, O´Connor PJ. Selected scientific aspects of marathon racing. An update in fluid replacement, immune function, psychological factors and the gender difference. Sports Med. 1993;15(2):116-32.

11. O'Connor RE. Exercise-induced hyponatremia: causes, risks, prevention, and management. Cleve Clin J Med. 2006;73 Suppl 3:S13-8.

12. Almond CS, Shin AY, Fortescue EB, Mannix RC, Wypij D, Binstadt BA, et al. Hyponatremia among runners in the Boston Marathon. N Engl J Med. 2005;352:1550-6.

13. Sproule J. The influence of either no fluid or carbohydrate-electrolyte fluid ingestion and the environment (thermoneutral versus hot and humid) on running economy after prolonged, high-intensity exercise. Eur J Appl Physiol Occup Physiol. 1998;77(6):536-42.

14. Wright JP. Exercise and the gastro-intestinal tract. S Afr Med J. 1993;83(1):50-2.

KOMMENTTINI: Tässä perusedellytyksenä on että ihmisen juomisvaisto toimii normaalisti.
Päivitys 13.5. 2010 lb