(2) Rasva . Essentiellit rasvahapot (EFA (NNR 2004)

NNR2004 Fat Kpl. 11. Sivut 159- 162

(2) Essentiellit rasvahapot ( Essential Fatty Acids, EFA)

n-6- linjan ja n-3- linjan cis- PUFA rasvahapot ovat ihmiselle essentiellejä rsvahappoja (EFA) ja niitä pitää saada ravinnon mukana. Näitä saadaan tavalliseti kasvien linolihappona ja linoleenihappona.

Terminologia: linolihappo, Linoleic acid C18:2 n-6 ( tai omega6)

alfalinoleenihappo, alpha-Linolenic acid C18:3 n-3 (tai omega3).

Ne avustavat elävän organismin tärkeitä fysiologisia funktioita. Niitä ei muodostu ihmiskehossa, koska puuttuu sellainen kaksoissidoksia tekevä desaturaasi, joka asettaisi kaksoissidoksen delta11- tai delta15- asemaan ( delta11-desaturase, delta15-desaturase). Linolihappo asettuu mm ihon keramideihin ja vaikuttaa ihon vedenpitävyyttä (water permeability barrier) estäen myös turhaa ihon kautta tapahtuvaa nesteen menetystä ( trans epidermal water loss) ja veden haihtumisen ( water evaporation) yhteydessä tapahtuvaa energianmenetystä.

• Essentiellien rasvahappojen fysiologia ja aineenvaihdunta

Ravintoperäinen valmis linolihappo (C18: 2 n-6) ja alfa- linoleenihappo( C18:3 n-3) (joita kasviöljyistä saa), voivat muokauttua kehossa. Ne voivat pidentyä hiiliketjultaan ( elongoitua) ja saada lisää kaksoissidoksia (desaturoitua) ihmiskehossa olevien elongaasi- ja desaturaasi-entsyymien avulla.

• Linolihappo

Linolihaposta tulee gamma-linoleenihappoa (C18: 3 n-6; DGLA) ja edelleen dihomo-gamma-linoleenihappoa (C20: 3 n6; DHGLA) ja tämän jälkeen arakidonihappoa, eikosatetraeenihappoa (C20:4 n-6; AA). ( Tämä voi edelleenkin pidentyä C22:4 n-6 kokoon (Adrenic acid) ja mikrosomeissa muokkautua C24: 4 n6 kokoon , 24:5 n-6 (Adrin acid, Osbond acid) ja siitä betaoksidoitua kokoon C 22: 6 n6, siis docosahexaenoic- kokoon asti, jos on puutetta "kalaöljystä DHA", joka tulee omega3 sarjasta tai ravinnosta- eikä tästä omega6 sarjasta. http://en.wikipedia.org/wiki/Docosapentaenoic_acid )

• Alfa-linoleenihappo

Alfa-linoleenihappo muokkautuu kehossa myös vastaavasti elongaasilla ja desaturaasilla kilpaillen entsyymeistä linolihappolinjan kanssa:

n-3 linjan C18:3 alfa-linoleenihappo (alpha-linolenic acid, ALA),
C18:4 n-3,
C20:4 n-3, C20 :5 n-3 (EPA, Eicosapentaenoic acid),
C22:5 n-3 ( DPA, Docosapentaenoic acid).
Mikrosomaalisessa muokkauksessa tästä tulee C24:5 n-3, joka edelleen desaturoituu C24:6 n-3 muotoon ja betaoksidoituu DHA rasvahapoksi:
C22:6 n-3, dokosahexaenoic acid (DHA). Tämä on aivoissa yleinen rasvahappo.

• Eikosanoidit, ne rasvahapot joilla on 20 hiilen ketju ( eicosa-)

Näistä 20- hiilen ketjuisista (20 = eikosa) rasvahapoista, joissa on cis-cis- ryhmiä, on muodostunut tietyn entsyymisetin muokkaamana biologisestihyvin aktiiveja rasvahappojohdannaisia.

Näitä eikosanoideja ovat mm. prostaglandiinit (PG), prostasykliinit, leukotrieenit (LT), (tromboksaanit (TX) ja lipo-oxygenaasi (LO) tuotteet (LX). Prostaglandiinit, prostasykliinit ja leukotrieenit (LT) osallistuvat verenpaineen säätelyyn , munuaisen toimintaan, veren hyytymiseen, tulehduksiin ja immuunireaktioihin sekä kudostoimintoihin kuten kudoksien uudistumisiin.

Lisäksi solukalvojen tärkeänä rakenneosana toimii eri fosfolipideihin (PL) asettuneet essentiellit rasvahapot, n-6 ja n-3-PUFA, ja niiden aineenvaihdunnalliset pitkäketjuiset (LCFA, VLCFA) johdannaiset. Ne ovat essentiellejä monelle kalvofunktiolle kuten kalvojen fluiditeetille, permeabiliteetille, kalvoihin kiinnittyneitten entsyymien ja reseptorien aktiivisuudelle ja signaalin kuljetukselle.

Linolihappo ja alfalinoleenihappo kilpailevat samoista desaturaasi – ja elongaasientsyymeistä. Alfalinoleenihapon affiniteetti on suurempi näihin entsyymeihin. Sen takia hyvin suuri alfa-linoleenihapon osuus ravinnossa vähentää kudosten n-6 linjasta kotoisin olevien pitkäketjuisten happojen osuutta, kuten arakidonihapon (AA) osuutta solukalvojen rakenteissa.

Ja toisaalta käytettäessä hyvin suuria määriä n-6 linjan linolihappoa voi n-3 linjan rasvahappojen aineenvaihto ja kehojakaantuminen häiriintyä.

Koska siis omega6 - linolihappo ja omega3- linoleenihappo ( molemmat peräisin ravinnon kasvisöljyistä) kilpailevat solun entsyymeistä on tärkeää ylläpitää jo nautitussa a ravinnossa tiettyä dietääristätasapainoa näitten n-6 ja n-3 -PUFA- happojen saannissa.

Amerikassa on painotettu, että on tärkeää nostaa n-3-eli omega-3- rasvahappojen osuutta ravintorasvoissa, mutta ei ole yhteistä päätöstä kuitenkaan ravinnon optimaalisesta n-6 / n-3 suhteesta.

• Essentiellien rasvahappojen puute (EFAD, EFA deficiency)

Essentiellien rasvahappojen puutetta (EFAD) on havaittu vastasyntyneillä, jotka ovat pari kolme kuukautta joutuneet olemaan linoleenihapon suhteen niukalla ravinnolla (linolihappoa alle yksi energiaprosenttia ( < 1 E%). Näiden vauvojen oireena on ihon muutokset ja kasvun viivästymä.

Aikuisilla essentiellien rasvahappojen puute (EFAD) on harvinaista. On kuitenkin raportoitu tapauksia kroonisten sairauksien yhteydessä tai potilaan jouduttua pitkäksi aikaa suoniruokintaan (TPN, Total Parenteral nutrition) tai enteraaliselle, suoraan suoleen annetulle ravitsemukselle ( EN, Enteral Nutrition), jolloin ravinto on ollut jostain syystä joko aivan rasvatonta tai hyvin vähärasvaista.

Edelleenkään ei tiedetä, mikä on linolihapon ( n-6 C18:2) tarpeen alaraja (Lower level of intake)

Kombinoitu linolihapon ja alfa-linoleenihapon puute johtaa kehon omien rasvahappojen n-9 sarjasta muodostuvan PUFA C20: 3 n-9 lisääntymiseen ja C20:3 n9 / C20:4 n6 suhteen nousuun.

C20: 3 n-9 on eikosatrieenihappo ,t�ta kyydestä ainakin fysiologisia menetyksiä riittävästi kattavin määrin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Omega-9_fatty_acid

Alfa-linoleenihapon ( n-3 C18:3) riittämättömän saannin kliinisinä oireina tulevia ihomuutoksia on raportoitu, kun alfa-linoleenihapon saannit ovat olleet alle 0.05 E% enteraalisessa ravitsemuksessa (EN) tai alle 0.1 E% parenteraalisessa ravitsemuksessa (TPN), kuitenkin löydösten spesifisyyttä on pidetty kyseenalaisena.

Mutta on vahvaa näyttöä siitä, että alfa-linoleenihappo ja sen metaboliitti DHA, jota keho siitä pystyy syntetisoimaan, ovat essentiellejä, välttämättömiä keholle.

• DHA Docosahexaenoic acid C22:6 n-3. DHA

Dokosaheksaeenihappoa(DHA) havaitaan suurin pitoisuuksin keskushermoston (CNS) hermoliitoksissa (synapsi) ja silmän verkkokalvon valoa aistivien sauvasolujen uloimmassa kerroksessa, jossa DHA- rasvahappo on välttämätön normaalin näköfunktion kehittymiselle.

Ihmiskeho pystyy muokkaamaan alfalinoleenihaposta EPA- ja DPA- rasvahappoja, Mutta jatkojalostus näistä hapoista kohti DHA- rasvahappoa on mutkallisempaa ja käsittää myös beetaoksidaatiovaiheen. Naisilla tämä muuntuminen DHA- muotoon käy kuitenkin helpommin kuin miehillä. Ennenaikaisia vauvoja tutkittaessa on havaittu vahvoja viitteitä omega3- linjan rasvahappojen essentiellisyydestä näköfunktion normaalille kehitykselle , ehkä myös optimaaliselle psykomotoriselle kehitykselle. Nämä löydökset vahvistavat käsitystä omega3- rasvhappojen käyttämisen välttämättömyydestä ainakin fysiologisia menetyksiä riittävästi kattavin määrin.

Vastasyntyneillä ja varsinkin ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla ei ole tarpeeksi enstymaattista toimintaa muuntaa ravinnon essentielleistä C18- koon rasvahapoista pitkäketjuisia PUFA-rasvahappoja tarvittavia määriä. Tähän viitaa monikin tutkimus. Kuitenkin PUFA-synteesi saattanee olla keskosessa kapasiteetiltaan jopa parempi kuin täysiaikaisesti syntyneellä. Tämän takia äidinmaidon arakidonihappopitoisuudet ( n-6 C20:4 AA) ja DHA-pitoisuudet voidaan pitää ehdollisesti essentielleinä (conditionally essential) jonkin tietyn ajan syntymän jälkeen. Sentähden on suositeltu ennenaikaisena syntyneen vauvan syöttökaavioon lisättäväksi pienehkö määrä arakidonihappoa (AA) ja dokosahexaeenihappoa (DHA) samoin määrin kuin äidinmaidossa. Ei olla vielä yhtä mieltä siitä, onko nämä samaiset rasvahapot AA ja DHA myös täysiaikaiselle vauvalle yhtä ehdollisesti essentiellejä, vaikka suositellaankin lisättäväksi täysiaikaisen vauvan ruokintakaavaan arakidoni ja DHA rasvahappolisä.

On havaittu korrelaatiota myöhemman lapsuuden ajan alempaan verenpaineeseen , jos vauvan syöttökaavioon on lisätty pitkäketjuisia PUFA rasvahappoja. Tämä on EU-direktiivin mukaista. EU direktiivin mukaan vauvojen syöttökaaviossa ja täysiaikaisina syntyneitten seuranta kaaviossa on PUFA- lisää, vaikka ei mainita erityisia suosituksia arakidonihappo- ja DHA- lisästä.

Odottava äitin käyttäessa pitkäketjuisia omega3 rasvahappoja kohentuu sikiön ja vastasyntyneen omega3-rasvahappostatus, mikä saattaa olla suotuisaa lapsen henkiselle kehitykselle älykkyysosamääränä arvioiden ( ÄO, engl. IQ). Ennenkuin annetaan yleisiä saantisuosituksia mainituista pitkäketjuista omega3- rasvahapoista on määritettävä sekä odotaville äideille että vauvoille optimaaliset plasman omega3- pitkäketjuisten rasvahappojen pitoisuudet.

Rintamaidon omega3 rasvahappojen pitoisuus vaikuttuu imettävän äidin saamasta ravinnosta, mikä taas voi heijastua rintamaidolla ruokitun vauvan näön tarkkuuden kehittymiseen.

• Essentiellien rasvahappojen suurin hyväksytty saanti ja toksisuus

Vauvoille on annettu sellaistakin ruokintakaavaa, jossa linolihapon osuus on ollut tavallista korkeampi (60 % kaikista rasvahapoista vain linolihappoa n-6 C18:2), eikä tällaisesta dieetistä ole ollut ilmeisiä haittavaikutuksia.

Siitä huolimatta - kirja mainitsee- suurilla PUFA- rasvahappojen saannilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia lipidiperoksidaation lisääntymisestä, muuntuneesta immuunivasteesta tai lisääntyneestä verenvuototaipumuksesta.

Koeputkessa ( in vitro) on havaittu suuren linolihappomäärän lisäävän LDL-kolesterolin oksidoitumista. Ei kuitenkaan tiedetä , onko tällaisesta terveyshaittaa ( in vivo).

Nenäverenvuototaipumuksen on havaittu lisääntyvän, jos käytetään pitkään runsaita EPA- ja DHA-määriä ( kuten 1.5 E% usean kuukauden ajan).

Leukosyyttien aktiivisuus alenee ( ex vivo), kun on käytetty runsaasti alfa-linoleenihappoa ( 6.3 E%) tai kalaöljyjä ( 1.5 E%).

• Essentiellien rasvahappojen (EFA) arvioitu tarve

Edellä on jo mainittu, ettei ei ole voitu tunnistaa aikuisten minimaalisen PUFA- tarpeen rajaa. Sen takia arviot perustetaan lasten PUFA- rasvahappojen saannin kynnysarvoihin.

Aikuisille ja yli 2 vuotiaille lapsille pidetään PUFA- rsvahappojen ( omega3 ja omega6 happojen summan) alimman hyväksytyn saannin suosituksena samoja arvoja kuin NNR1996 kirjassa mainitaan: 3 E% PUFA hapoista siten , että vähintäin 0.5 E% on peräisin omega3 rasvahapoista. Tästä tulee jonkin verran marginaalia yli minimitarpeen.

Raskaanaoleville ja imettäville naisille PUFA rasvahappojen saantisuosituksen on vähintäin 5 E%, johon sisältyy noin 1 E% omega3 rasvahapoista.

(NNR1996 suosittaa : 6 - 11 kuukauden ikäisille lapsille omega6- rasvahappojen saanti suositus on 4.5 E% ja omega3 rasvhappojen saantisuositus 0.5 E%.)

1-3 vuotiaille lapsille omega-6 rasvahappojen santisuositus on 3 E% ja omega3 rasvahappojen saantisuositus 0.5 E%.

NNR2004 on tehnyt seuraavia muutoksia tässä kohdin:

Arvioidaan että 6- 11 kuukauden ikäisille lapsille kokonaismäärän PUFA- rasvahappoja tulisi olla vähintäin 5 E% ja omega3- rasvahappoja tulisi olla niistä vähintäin 1 E% päivän koko energian saannista.

Päivitys 2011-08-12

ESIM.
Jos tarvitsee energiaa 9 MJ ( 2140 kcal) ja haluaa käyttää rasvaa 30 E%, siis 642 kcal edestä, se olisi rasvagrammoina 71 grammaa rasvaa.
Tämä suositellaan tasapainotetavaksi siten, että kovaa rasvaa ei olisi yli 10E%, ei yli kolmasosaa tästä,siis ei yli 24 grammaa.
Kertatyydyttämättömiä voi sitten olla 10- 15 E% , 24- 36 grammaa .
Monityydyttämättömitä 5- 10 E% , 12 grammaa- 24 grammaa.
Tästä voi valita esim 24 g kovaa rasvaa, 36 g kertatyydyttämättömiä ja 12 grammaa monityydyttämättömiä.

Mutta entä EFA suositukset?
(Kaikki PUFA ei ole EFA:a omega6 tai omega3linjasta linoli ja vast.alfa- linoleenihappoa).
Monityydyttämättömissä pitäisi olla omega6 ja omega 3 summa ainakin 3E% päivän koko energiasta, siis ainakin 64 kcal esimerkin dieetissä vastaten 7 grammaa EFA- happoja. Siis ollaan runsaasti yli tämän marginaalin, jos käytetään 12 - 24 g hyvänlaatuisia pufahappoja.

Tärkein ehkä on se että PUFA:n EFA:n joukosta pitäisi olla omega3 joukkoa vähintäin 0.5 E% päivän energiasta. Tässä tullaan yllä ihan yhden gramman klinttiin.
Päivän energia 2i40 kcal.
Siitä 0,5 E% on 0.5 x 2140/100 = 10,7 kcal.
Yksi gramma rasvaa antaa 9 kcal.
Siis tuo 10, 7 kcal antaa grammoina rasvaa 1,2 grammaa
ja sen tulee olla omega3 rasvoja.
Siihen kyllä voi vaikka ostaa kapselinakin omega3 DHA rasvahappoa. Niitä saa ruokatavarakaupasta. DHA on erittäin suositeltu.