ISBN92- 893-1062-6. .
(1) Tausta ( S 199) Aminohapoista
(2) Fysiologia ja aineenvaihdunta ( S. 199-201) Aminohapoista ja typestä
(3) Tarve ja suositeltu saanti ( S. 201-204)
Aikuiset ( S. 201- 202)
Proteiini ja fyysinen treenaus. PAL. Urheilijat (S.202- 203)
Iäkkäät ( S. 203- 204)
Vauvat ja lapset. (S. 204- 205)
Raskaanaolevat ja imettävät ((S. 205- 206)
(4)
Ylin hyväksyttävä saanti (S. 206- 207)
Ravintolähteet ja saanti (S. 207-208)
- Mikä olisi proteiinin suurin hyväksyttävä saanti ihmiselle?
Munuaissairauksissa suuri proteiininsaanti assosioituu taudin pahenemiseen, mutta nykytiedon mukaan terveillä yksilöillä runsas proteiinin käyttö ei haittaa munuaisen toimintaa.
Suuri proteiinin saanti lisää kalsiumin menetyksiä virtsaan, mutta ei ole näyttöä osteoporoosin riskistä edellyttäen, että kalsiumin saanti on riittävää. Aika äskettäisissä analyyseissä nuorilla henkilöillä ei todettu vaikutusta kalsiumin tasapainoon, mutta iäkkäillä kalsiumin tasapaino parani enemmästä proteiinin saannista ja luuston mineraalitiheys parantui proteiinin saannista kalsiumia sekä D-vitamiinia käyttävillä vanhemmilla henkilöillä; sen sijaan luustotiheyteen ei saatu etuja proteiinin lisäannosta niillä, jotka eivät käyttäneet D- vitamiinia ja kalkkilisää.
Mitä tulee iskemisten sydänsairauksien riskiin verrattiin proteiinipitoisuuksiltaan 15E%:n ja 24 E%:n dieettejä. Vahvempiproteiinista ( 24E%) ravintoa käyttävillä iskemisten sydäntautien riski oli pienempi.
Ei ole mitään haittavaikutuksia ravinnon 15E%- 20 E%:sta proteiinipitoisuudesta . Äskettäinen meta-analyysi lisäsi vielä tietona, että terveydellisiä haittoja ei ole proteiinipitoisemmastakaan dieetistä aina 25 E% (energiaprosentin) proteiinipitoisuuteen saakka. Kuitenkaan mitään lisähyötyä ei näin korkea proteiinipitoisuus näyttänyt myötään tuovan ja pitkäaikaistutkimuksetkin näin proteiinipitoisen dieetin terveydellisistä vaikutuksista ovat vähäisiä.
Täten näyttää olevan tarvetta ravintoperäisen proteiinin saannin funktionaalisten osallistumisten syvempään käsittämiseen, mikä sitten saattaisi johtaa optimaaliseen terveyteen pohjautuviin proteiinin tarpeen arvioihin.
Ottaen huomioon ravinnon muitten energia-aineitten rasvojen (25- 35 E%) ja hiilihydraattien (E50 - 60E% suositukset niin aikuisen proteiinin suositusten ei tulisi ylittää 20 E% (energiaprosenttia).
Kun proteiinin saanti on runsas, tämä merkitsee munuaisiin suurta liuenneitten aineitten kuormitusta (high renal solute load). Mutta kuitenkin ainoastaan ihmiselämän alkukuukausina munuaiset eivät kykene käsittelemään tällaista korkeaa kuormitusta ( high solute load).
On alettu epäillä että runsas proteiinin saanti elämän ensimmäisten vuosien aikana voi lisätä myöhäislapsuuden lihavuuden riskiä, mutta saatavilla oleva näyttö ei ole vakuuttava.
Islannista on saatu seurantatutkimus 9 - 12 kuukauden ikäisistä vauvoista, joiden proteiininsaanti oli korkeinta, esim enemmän kuin 17 E%. Näillä lapsilla oli 6 vuoden iässä suurempi BMI, (kehonpainoindeksi) kuin heidän ikätovereillaan, jotka olivat vauvana saaneet vähemmän proteiinia.
Vaikka ei olekaan voitu selvästi demonstroida runsaan proteiininkäytön negatiivisia seuraamuksia on kuitenkin ehdotettu asetettavaksi seuraavia suurimman hyväksyttävän saannin rajoja olettaen samalla muista ravintoaineista tulevia riittäviä saanteja:
0-6 kuukauden iässä suurin hyväksyttävä saanti 10E% proteiinista.
6- 12 kuukauden iässä suurin hyväksyttävä saanti 18 E%.
yli 1 vuotiailla suurin hyväksyttävä saanti 20 E%.
Liha, kala, maito ja muna antavat korkean pitoisuuden hyvän laatuista proteiinia.
Palkokasvit, pähkinät ja siement myös ovat proteiinipitoisuudeltaan runsaita, joten ne ovat vegetariaanisen ravinnon tärkeä proteiinilähde, varsinkin jos vegaania ravintoa käyttävä sulkee pois maidon ja munat ravinnostaan.
(vegaani, laktovegaani, lakto-ovovegaani dieetti)
Pohjoismainen keskimääräinen proteiinin saanti on runsasta: 14E% Tanskassa ja 18E% islannissa.
Tanskassa tehdyn kansallisen ravitsemuskatsauksen 1995 ja 2001 mukaan 4-14 vuotiaat pojat ja tytöt käyttivät 14 E% 1995 ja 13 E% proteiinista vuosina 2001- 2001 aikoihin. Terveitten iäkkäämpien henkilöitten keskimääräinen proteiinin käyttö arvioitiin olleen miehillä 71- 97 grammaa päivässä ja naisilla 55 - 80 grammaa päivässä. Nämä vastasivat 13 - 14 E% proteiinista.
Tanskan vanhemmassa väestössä tämä proteiininkäyttötaso vastaa 0.98 grammaa proteiinia painokiloa kohden.
Islantilaisessa ravitsemuksellisessa katsauksessa vuonna 2002 havaittiin proteiinin energiaprosentin nousevan iän myötä. Esimerkiksi 15- 19 vuotiaat käyttivät proteiinia ravinnossaan 15E% ja 60- 80 vuotiaat 20 E%.
Suomennos 2011.12-07
Kommentti:
Jos haluaa laskea omaa proteiinitarvettaan on hyvä lähteä nyrkkisäännöstä, jos ei muuten osaa kalorilaskuja ym. Yksi gramma painokiloa kohden on karkein nyrkkisääntö.
Maitotölkissä jo on proteiinipitoisuuden selostus 3,6 g 100 ml. Joten yhdessä litrassa maitoa on 30,6 g proteiinia. Ja erittäin hyvän laatuistakin. Tosin maidon käyttöä rajoitaa laktoosi, jota ei tulisi käyttää yli 25 g vuorokaudessa.
Siis puolen litraa maitoa antaa noin 15, 3 g proteiinia.
Jos käyttää proteiinia gramman painokiloaan kohden, on aika hyvässä jamassa ja Sitten on aikaa opetella tarkemmin asian teoriaa.
Siis jos painaa 70 kg, voi koota taulukosita sen 70 grammaa proteiinia eri ruoista. Mutta jos huomaa, että omaan dieetiin helposti kertyy kaksinkertainen määrä esim 140 g. , se ei haittaa, päinvastoin.
Mutta todella haittaa, jos saa kokoon esim vain puolet: 35 g. Siitä joutuu terve ihminen proteiinin puutokseen vähitellen kaikkine seuraamuksineen.
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=8000&lang=fi
http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=fuclass&lang=fi
Ei ole mitään haittavaikutuksia ravinnon 15E%- 20 E%:sta proteiinipitoisuudesta . Äskettäinen meta-analyysi lisäsi vielä tietona, että terveydellisiä haittoja ei ole proteiinipitoisemmastakaan dieetistä aina 25 E% (energiaprosentin) proteiinipitoisuuteen saakka. Kuitenkaan mitään lisähyötyä ei näin korkea proteiinipitoisuus näyttänyt myötään tuovan ja pitkäaikaistutkimuksetkin näin proteiinipitoisen dieetin terveydellisistä vaikutuksista ovat vähäisiä.
Täten näyttää olevan tarvetta ravintoperäisen proteiinin saannin funktionaalisten osallistumisten syvempään käsittämiseen, mikä sitten saattaisi johtaa optimaaliseen terveyteen pohjautuviin proteiinin tarpeen arvioihin.
Ottaen huomioon ravinnon muitten energia-aineitten rasvojen (25- 35 E%) ja hiilihydraattien (E50 - 60E% suositukset niin aikuisen proteiinin suositusten ei tulisi ylittää 20 E% (energiaprosenttia).
Kun proteiinin saanti on runsas, tämä merkitsee munuaisiin suurta liuenneitten aineitten kuormitusta (high renal solute load). Mutta kuitenkin ainoastaan ihmiselämän alkukuukausina munuaiset eivät kykene käsittelemään tällaista korkeaa kuormitusta ( high solute load).
On alettu epäillä että runsas proteiinin saanti elämän ensimmäisten vuosien aikana voi lisätä myöhäislapsuuden lihavuuden riskiä, mutta saatavilla oleva näyttö ei ole vakuuttava.
Islannista on saatu seurantatutkimus 9 - 12 kuukauden ikäisistä vauvoista, joiden proteiininsaanti oli korkeinta, esim enemmän kuin 17 E%. Näillä lapsilla oli 6 vuoden iässä suurempi BMI, (kehonpainoindeksi) kuin heidän ikätovereillaan, jotka olivat vauvana saaneet vähemmän proteiinia.
Vaikka ei olekaan voitu selvästi demonstroida runsaan proteiininkäytön negatiivisia seuraamuksia on kuitenkin ehdotettu asetettavaksi seuraavia suurimman hyväksyttävän saannin rajoja olettaen samalla muista ravintoaineista tulevia riittäviä saanteja:
0-6 kuukauden iässä suurin hyväksyttävä saanti 10E% proteiinista.
6- 12 kuukauden iässä suurin hyväksyttävä saanti 18 E%.
yli 1 vuotiailla suurin hyväksyttävä saanti 20 E%.
- Proteiinin ravintolähteet ja saanti Pohjoismaissa
Liha, kala, maito ja muna antavat korkean pitoisuuden hyvän laatuista proteiinia.
Palkokasvit, pähkinät ja siement myös ovat proteiinipitoisuudeltaan runsaita, joten ne ovat vegetariaanisen ravinnon tärkeä proteiinilähde, varsinkin jos vegaania ravintoa käyttävä sulkee pois maidon ja munat ravinnostaan.
(vegaani, laktovegaani, lakto-ovovegaani dieetti)
Pohjoismainen keskimääräinen proteiinin saanti on runsasta: 14E% Tanskassa ja 18E% islannissa.
Tanskassa tehdyn kansallisen ravitsemuskatsauksen 1995 ja 2001 mukaan 4-14 vuotiaat pojat ja tytöt käyttivät 14 E% 1995 ja 13 E% proteiinista vuosina 2001- 2001 aikoihin. Terveitten iäkkäämpien henkilöitten keskimääräinen proteiinin käyttö arvioitiin olleen miehillä 71- 97 grammaa päivässä ja naisilla 55 - 80 grammaa päivässä. Nämä vastasivat 13 - 14 E% proteiinista.
Tanskan vanhemmassa väestössä tämä proteiininkäyttötaso vastaa 0.98 grammaa proteiinia painokiloa kohden.
Islantilaisessa ravitsemuksellisessa katsauksessa vuonna 2002 havaittiin proteiinin energiaprosentin nousevan iän myötä. Esimerkiksi 15- 19 vuotiaat käyttivät proteiinia ravinnossaan 15E% ja 60- 80 vuotiaat 20 E%.
Suomennos 2011.12-07
Kommentti:
Jos haluaa laskea omaa proteiinitarvettaan on hyvä lähteä nyrkkisäännöstä, jos ei muuten osaa kalorilaskuja ym. Yksi gramma painokiloa kohden on karkein nyrkkisääntö.
Maitotölkissä jo on proteiinipitoisuuden selostus 3,6 g 100 ml. Joten yhdessä litrassa maitoa on 30,6 g proteiinia. Ja erittäin hyvän laatuistakin. Tosin maidon käyttöä rajoitaa laktoosi, jota ei tulisi käyttää yli 25 g vuorokaudessa.
Siis puolen litraa maitoa antaa noin 15, 3 g proteiinia.
Jos käyttää proteiinia gramman painokiloaan kohden, on aika hyvässä jamassa ja Sitten on aikaa opetella tarkemmin asian teoriaa.
Siis jos painaa 70 kg, voi koota taulukosita sen 70 grammaa proteiinia eri ruoista. Mutta jos huomaa, että omaan dieetiin helposti kertyy kaksinkertainen määrä esim 140 g. , se ei haittaa, päinvastoin.
Mutta todella haittaa, jos saa kokoon esim vain puolet: 35 g. Siitä joutuu terve ihminen proteiinin puutokseen vähitellen kaikkine seuraamuksineen.
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=8000&lang=fi
http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=fuclass&lang=fi
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar