- Suolasuositus NNR 2012 on mainittu Natriumin suositusten yhteydessä
- KLORIDISTA erikseen ei ole suosituksia, mutta KLORIDI kuuluu ruokasuolaan NaCl. Sairaalamatte laskee kloridin tärkeänä alkuaineen jonina useissa laskuissa.
1 mooli kloridijoneja Cl (-) on 35,5 g.
1 mooli kaliumia (K+) on 39 g.
Yksi mooli ruokasuolaa ( keittosuola, koksalt), 1 moolimassa NaCl natriumkloridia on 58,5 g.
Yhteys aineen massan (ämnets massa, esim tablettikoko 1 g) ja aineen substanssimäärän välillä (tärkeä tieto lääkkeitten ollessa kyseessä) ? Tässä on moolimassa avuksi.
(Moolimassa kuvaa aineen ominaisuutta muihin aineisiin verrattuna toinen on raskaampaa ainetta kuin toinen) Mutta kemialliset reaktiokyvyt ovat moolimäärien keskeisiä.
Yksi mooli natriumia voi reagoida yhteen mooliin kloridia ja ne - tässä tapauksessa muodostavat yhden moolin uutta ainetta, koska sen kaavaksi on havaittu NaCl.
ainemäärä (mol) = aineen massa(g) / aineen moolimassa (g/mooli.
Kalium muodostaa myös kloridin kanssa suoloja, KCl suoloja yhdellä moolilla kaliumjoneja yhden kloridijonimoolin kanssa.
Mutta magnesium taas vaatii kaksi kloridijonimoolia kuten kalsiumkin koska ne ovat divalenttisia MgCl 2, CaCl 2 muodostaessaan klorideja.
- MATTELASKU
Tehtävä: On ollut KALEORID nimisiä kaliumkloridi-tabletteja ja ne ovat depot -muodossa. Yksi tabletti sisälsi 1 gramman kaliumkloridia. Kuinka monta mmol kaliumjoneja oli yhdessä tabletissa?
1 mooli kaliumjoneja painaa 39 g.
1 mooli kloridijoneja painaa 35,5 g.
1 mooli KCl painaa (39 + 35,5 g) eli 74, 5 g.
Kaliumkloridin moolimassa on täten 74,5 g / mol.
Vastauksessa kysytään millimooleja.
Tätä moolimassaa pitää muuttaa millimooleiksi 74,5 mg/mmol.
KCl määrä millimooleina = tabletin massa (1000 mg) / aineen millimoolimassa ( 74,5 mg/mmol) = 13 mmol.
Tietysti laskun voi tehdä mooleillakin ja muuttaa vasta vastaus mooleista millimooleiksi.
KCL määrä = 1 g/ 74,5 g/mol = 0,01342 moolia = 13 millimoolia.
Vastaus: KALEORID -depottableteissa oli 13 mmol kaliumjoneja (ja tietysti 13 millimoolia kloridi-joneja).
- KLOORI on halogeeni, suolanmuodostaja. Sen joni on kloridi, anioni.
Totaalimäärä kehossa on noin 70 grammaa, 2 moolia. ( Yksi mooli kloridia on 35,5 g).
Kloridista 99 % on solun ulkopuolella ja 1 % solun sisätilassa (ICV).
Se on solunulkoisen tilan (ECV) tärkein anioni (negatiivinen joni) muodostaen 95 % anioneista.
Solun sisällä, ICV-tilassa, sitä on vain muutama prosentti anioneista.
Kalifornialainen Dr. Meletes artikkelissaan " Chloride The Forgotten Essential Mineral"kyllä kirjoitaa kloridia olevan kehossa " keskimäärin 115 grammaa, mikä on 0,155 kehon kokonaispainosta , Oletettu kloridin saanti päivässä on luokkaa 750 mg- 900 mg perusstaen siihen että totaali obligatorinen kloridin menetys on keskimäärin lähellä 530 milligrammaa päivässä)
Kloridireservi sijaitsee luussa ja sidekudoksessa.
Nesteitten homeostaasissa jakaantuu kloridit seuraavien jonien kesken: Na, Ca, Mg, K ja täten kloridit ovat olennaisia volyymitekijöitä ja kehoveden liikkeen osasäätelijä. (Kloridin saannnista mainitaan ruokasuolan NaCl saannin yhteydessä).
Solun sisäinen ja ulkoinen kloridianioni on erittäin tarkasti säätynyt eri kationien avulla tietyssä suhteessa, joka ylläpitää , tunnistaa ja säätelee solujen tilavuudet.
http://www.physiologyweb.com/lecture_notes/membrane_transport/secondary_active_transport.html
kloridi voi asettuu anionipariksi monelle elektrolyyttukationille.
NaCl, CaCl2, KCl, MgCl2, Ammoniumkloridi, NH4Cl.
Voinee arvata, että kloridiarvojen ollessa normaalia matalammat tai normaalia korkeammat tila heijastaa vakavaa verkkomuutosta ja lähinnä kehon vesimäärän muutoksia Kuten tiedetään vesi on verkko, jossa on dipoleita ja nämä jakavat Na ja Cl joneja tasaisesti ja samalla kun siirtyy Na tai Cl , siirtyy vettä kuin huntuna. Ne eivät esiinny keskenään kehossa ilman vesihuntua.
Dr. Meleten tekstiä:
"ELEKTROLYYTTI-tehtävänsä lisäksi kloridi kombinoituu mahalaukussa vetyjoniin ja muodostaa suolahappoa HCl, m ikä toimii proteiinien sulatuksessa , toisten metallimineraalien imeytymisessä (pH tekijä) ja sisäisen tekijän IF aktivaatiossa, mikä auttaa B12-vitamiinia imeytymään. Kloridi kuljetetaan mahalaukun ontelon puolelle vaihdossa toisen negatiivisesti varautuneen elektrolyytin kanssa ( bikarbonaatin), jolloin elektroneutraalisuus vallitsee mahalaukun solukalvossa Kun HCl on hyödynnetty, osa kloridia imeytyy takaisin suolesta verenkiertoon, missä se pitää yllä extrasellulaarista nestetilavutta.
KLORIDIN IMEYTYMINEN.Keho ottaa kloridia aktiivisti ja passiivisti kehon metabolisten tarpeiden mukaisesti.
Tapahtuu jatkuvaa vaihtumista punasolujen ja plasman kloridien ja bikarbonaatin kesken, mikä autaa pitämään yllä pH tasapainoa ja hiilidioksidin kuljetusta. CO2 on hengityksen kautta poistuva jätetuote.
HERMOKUDOKSESSA kloridi natriumin ja kaliumin kanssa toimii elektristen impulssien kuljetuksessa kautta kehon. Negatiivisesti latautuneitten kloridijonien liike solun sisään propagoi neuronin elektristä potentiaalia. "

- ESIM. Fysiologinen suolaliuos on 0,9 % NaCl:n suhteen, eli siinä on 9 g NaCl litrassa vettä.
Siinä on siis 154 mmol klorideja ja 154 mmol natriumjoneja . kloridia on 155 * 35,5 mg ja natriumia on 154* 23 mg eli noin 5,5 g kloridia ja 3,5 g natriumjoneja.
Kuodosten elektristä neutraalisuutta ylläpidetään näitten siirtymisten avulla.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10845101
Toisaalta (-) kloridin siirtymiä käytetään mm. inhibition välityksenä bioelektrisesti ärtyvissä kudoksissa ( kuten neuronissa) .
Kloridi(-) on alkaalimineraalien natriumin (+) ja kaliumin(+) kanssa "Principal Curent Carrier", pääasiallinen virran kuljettaja. Maamineraalit Ca(2+) ja Mg(2+) ovat biologisen elektrisyyden modulaattorit kehossa.
- Tunnettu geneettinen kloridin kalvokuljetuksen häiriötila on kystinen fibroosi CF.
http://trialx.com/curetalk/wp-content/blogs.dir/7/files/2011/05/diseases/Cystic_Fibrosis-3.gif
http://en.wikipedia.org/wiki/Cystic_fibrosis_transmembrane_conductance_regulator
CF
Kloridin merkityksen huomaa selkeämmin, kun sen aineenvaihdunnan alueella on jokin häiriö:
"Sairauden patofysiologia sijaitsee kromosomi 7:n pitkässä haarassa. Tämä aiheuttaa sen, että elimistön soluissa veden, natriumin ja kloridin normaali kulku solukalvon läpi on estynyt. CFTR (cystic fibrosis transmembrane conductance regulor) proteiini on solukalvojen valkuainen ja tämän tehtävä on häiriintynyt kystisessä fibroosissa. CFTR on ATP-riippuvainen kloridikanavassa kaikkialla elimistössä ja sen merkittävin tehtävä on haiman, hengitysteiden ja suoliston
alueella. (Halme - Kajosaari 2005, 434-435.)
Kystisen fibroosin taustalla on solukalvojen suolankuljetusvaurio, joka näkyy usean elimen toiminnassa, kuitenkin pääsääntöisesti keuhkoissa ja haimassa.Kloridinerityksen estyminen ja natriumin absorptio sitkistävät hengitysteiden limaa, joka toimii bakteerien elatusaineena. Paksu lima haittaa värekarvatoimintaa ja johtaa yhdessä bakteeri-infektion kanssa keuhkoputkien laajentumiseen ja bronkiektasioihin. (Valmari 2009.) Ylähengitysteissä ongelmia ilmenee toistuvina sinuiitteina eli poskiontelotulehduksina. Lisäksi nenäpolyypit ovat tavallisia. Kloridikanavan toimimattomuus aiheuttaa myös häiriöitä maksassa, sappirakossa ja suolenrauhasissa. (Halme – Kajosaari 2005, 435-436.)
Haiman vajaatoiminta kehittyy valtaosalle kystistä fibroosia sairastavista jo ennen syntymää ja ruuansulatusentsyymien puute johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöön ja rasvaripuliin. Haiman toimintahäiriö vaikuttaa myös insuliinieritykseen ja diabetes kehittyy lähes puolelle jo nuoruusvuosina. Sairauteen voi liittyy niveloireita sekä aikuisiässä esiintyy osteoporoosia ja varsinkin miehillä hedelmättömyyttä. (Halme - Kajosaari 2005, 436.)
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22290/Valkola_Tuula_Lahtela_Vuokko.pdf?sequence=1
alueella. (Halme - Kajosaari 2005, 434-435.)
Kystisen fibroosin taustalla on solukalvojen suolankuljetusvaurio, joka näkyy usean elimen toiminnassa, kuitenkin pääsääntöisesti keuhkoissa ja haimassa.Kloridinerityksen estyminen ja natriumin absorptio sitkistävät hengitysteiden limaa, joka toimii bakteerien elatusaineena. Paksu lima haittaa värekarvatoimintaa ja johtaa yhdessä bakteeri-infektion kanssa keuhkoputkien laajentumiseen ja bronkiektasioihin. (Valmari 2009.) Ylähengitysteissä ongelmia ilmenee toistuvina sinuiitteina eli poskiontelotulehduksina. Lisäksi nenäpolyypit ovat tavallisia. Kloridikanavan toimimattomuus aiheuttaa myös häiriöitä maksassa, sappirakossa ja suolenrauhasissa. (Halme – Kajosaari 2005, 435-436.)
Haiman vajaatoiminta kehittyy valtaosalle kystistä fibroosia sairastavista jo ennen syntymää ja ruuansulatusentsyymien puute johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöön ja rasvaripuliin. Haiman toimintahäiriö vaikuttaa myös insuliinieritykseen ja diabetes kehittyy lähes puolelle jo nuoruusvuosina. Sairauteen voi liittyy niveloireita sekä aikuisiässä esiintyy osteoporoosia ja varsinkin miehillä hedelmättömyyttä. (Halme - Kajosaari 2005, 436.)
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22290/Valkola_Tuula_Lahtela_Vuokko.pdf?sequence=1
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar