(5.5) Sydänverisuoniperäisiä tuloksia kalsiumin saannista NNR 5 mukaan

5.5. Sydänverisuoniperäiset tulokset ( Cardiovascular outcomes)
NNR 5 systemaattinen katsaus sisällytti otsikon  aihepiiristä 13 tutkimusta, joista kuusi oli systemaattisia katsauksia, yksi oli meta-analyysi ja kolme oli  kliinistä sokkokoetta,samoin  kolme  kohorttitutkimusta , joissa kaikissa  kohdistuttiin eri tyyppisiin kardiovaskulaarisiin tuloksiin (Lamberg- Allardt et al. 2013).  Systemaattisten katsauksien metodologinen taso oli yleensä korkea tai hyvä - paitsi yhdessä ( Wang et al. 2010a).  Kaksi kliinistä sokkokoetta (Wang et al. 2010b, Reid et al. 2010) ja meta-analyysi (Bolland et al. 2010) ja kaksi kohorttitutkimusta (Bhakta et al. 2009) van der Pols et al. 2009) luokiteltiin tasoiltaan  alempaan luokkaan.

5.5.1. Sydämen aineenvaihdunnalliset   merkitsijät ( Cardio-metabolic markers) 

Kalsiumin saanti tai kalsiumlisä ei assosioitunut merkitsevästi  aorttaläpän progredioivaan kalkkeutumiseen, sepelvaltimoitten kalkkeutumiseen (CAC) (Bhakta et al. 2009),  seerumin lipideihin (Bhakta et al. 2009, Reid et al. 2010), ateroskleroottiseen  vaskulaariseen tautiin (Lewis et al. 2011)  tai   vatsa-aortan  kalkkeutumiseen ja  koronaarisen aortan  kalkkeutumiseen (Wang 2010b). Kaikki tutkimukset  luokiteltiin  tasoltaan  mataliin.

5.5.2. Verenpaine (Blood pressure)
Tulokset kolmesta korkealaatuisesta  systemaattisesta katsauksesta osoittivat, että kalsiumlisä alensi systolista verenpainetta 2-4 mmHg niillä,  jotka olivat hypertensiivisiä sekä  raskaanaolevilla naisilla, kun taas mitään merkitsevää vaikutusta ei ollut  normotensiiveillä (niillä,  joiden verenpaine oli normaali) (Dickinson et al. 2006; Chung et al. 2009; Hofmeyer et al. 2010).  Kalsiumin annokset vaihtelivat 400 milligrammasta 2000 milligrammaan päivässä, useimmmsy  tutkimukset  käyttivät   annosta 1 000- 1 500 mg kalsiumia päivässä.

5.5.3. Sydänverisuonitautitapahtumat, Cardiovascular disease events)
 Kalsiumin saanti tai kalsiumlisä ei assosioitunut merkitsevästi aivohalvaukseen ( Bolland et al. 2010, van der Pols 2009), sydänverisuonistotapahtumiin 8Wang et al. 2010a tai kardiovaskulaariseen mortaliteettiin (Kaluza et al. 20109. Yhdessä tutkimuksessa (Bolland et al. 2010) kalsiumlisä assosioitui sydäninfarktin kohonneeseen  riskiin, mutta tätä ei todettu muissa tutkimuksissa ( Wang et al. 2010a, Lewis et al. 2011).

5.5.4. Tiivistelmä  (Summary)
Korkeatasoisissa tai hyvätasoisissa tutkimuksissa ei  havaittu muuta johdonmukaista näyttöä  kalsiumin saannin ja kardiovaskulaaristen tapahtumien keskeisestä  liittymästä lukuunottamatta havaintoa assosiaatiosta  systoliseen verenpaineeseen. Bollandin et al. (vaatimatontasoinen)  meta-analyysi  (2010) antoi  viitteen  kalsiumlisiä saavien iäkkäitten henkilöiden   kardiovaskulaaristen  tapahtumien kohoamistaipumuksesta. Kuitenkaan kardiovaskulaarinen tapahtuma ei ollut  primäärinen lopputulos, sisällytetyt tutkimukset olivat pienehköjä ja tapahtumien frekvenssi  matala. Kalsiumlisäannokset  vaihtelivat 1 000 milligrammasta 1 200 milligrammaan päivässä, mutta kalsiumin kokonaissaantia ei raportoitu.  Haitalliset tapahtumat saattanevat sen takia liittyä kalsiumannoksiin,  jotka  ovat 2 000 milligrammaa kalsiumia päivässä tai sitä enemmän. Sovellutukset  tavanomaisen päivittäisen ravintoperäisen kalsiumin saannin suhteen  ovat todennäköisesti rajallisia.  Niissä ei havaittu lisääntymisiä kardiovaskulaarisissa tapahtumissa hyväntasoisen tutkimuksen mukaan (Kaluza et al. 2010; Lewis et al. 2011), eikä myös  vaatimatontasoisempienkaan systemaattisten katsauksien  tai kliinisten sokkokokeitten perusteella (Wang et al. 2010a). Korkeatasoisesta systemaattisesta katsauksesta saatu tulos ( Dickinson et al. 2006) osoitti, että kalsiumlisä saattaa parantaa eräitä verisuoniperäisiä riskitekijöitä hypertensiiveillä henkilöillä, esim  verenpaineita.
http://www.slv.se/upload/NNR5/Calcium%20NNR%202012.pdf Suomennos 31.5. 2013