NNR2012 D-vitamiini. (1-3) Sisältö, suositus, lähteet. Content, recomm. sources.

NNR 2012 D-vitamiini

Päivitystä NNR 2004 laitokseen D-vitamiinista (Päivitettävä laitos on NNR 2004 ISBN 92- 893-1062-6. ss.241-25 Päivitys NNR 5/ 2012
ISBN 978-92-893-2670-4 .Päivitystä kirjasta 26.4. 2016.

Sisältö

1.Vitamiini D, (Vitamin D erecommendation in a  table)

2.Johdanto,(Introduction)

3.Ravintolähteet ja saanti,(Dietary sources and intake)

4.Vitamiini D-statuksen määritys,(Assessment of vitamin D status)

5. Vitamiini D-status pohjoismaisessa väestössä 8Vitamin D status  in Nordic populations

5.1. Vauvat, (Infants)

5.2. Lapset ja aikuiset, (Children and adults)

5.3. Raskaana olevat ja imettävät naiset (Pregnant and lactating women)

6. Fysiologia ja aineenvaihdunta,(Physiology and metabolism)

6.1.Ihosynteesi,(Skin synthesis)

6.2. D-v.itamiinin saannin vaikutus 25OHD pitoisuuteen, (Effect of vitamin D intake on serum 25OHD concentration) 

6.2.1.Imeytyminen  (Absorption)

6.2.2. Luonnonlähteistä, (Natural sources) 

6.2.3. Rikastetuista elintarvikkeista, (Fortified foods)

6.2.4. D-vitamiinilisävalmisteet, (Supplements)
(a) Chidren, adolescents, and adults younger than 50 years of age)

(b) 50 ja yli 50 vuotiaat, (Adults 50 years and more of age)

(c)  NNR Kommentit,(Comments)

6.3. D-vitamiinistatuksen determinantit,(Determinants of vitamin D status)

6.4. Aineenvaihdunta, (Metabolism)

7.  D-vitamiini ja terveys,(Vitamin D and health)

7.1. Kokonaiskuolleisuus,(Total mortality)

7.2. Luustoterveys, (Bone health)

7.2.1. Riisitauti, (Rickets)

7.2.2. Murtumat, (Frctures)

7.2.3. Luun mineraalitiheys BMD ja luun mineraalipitoisuus BMC,(Bone mineral density and bone mineral concentration)

7.3. Kaatumiset,( Falls)

7.4. Lihasvoima tai toiminta, (Muscle strength and function)

7.5. Syöpä, (Cancer)

7.6. Hypertensio ja korkea verenpaine, (Hypertension and Blood pressure)

7.7. Sydänverisuonitauti, Kardiovaskulaarinen tauti, (Cardiocascular disease (CVD)

7.8. Diabetes

7.8.1. T1D, 1- tyypin diabetes, (Type-1 diabetes)

7.8.2. T2D, 2- tyypin diabetes, (Type-2 diabetes)

7.9. Kehonpaino, (Body weight)

7.10. Raskaustulokset, (Pregnancy outcomes)

7.11. Riisitauti, (Rickets)

7.12. Muita terveydellisia tuloksia, (Other health outcomes)

7.12.1. Infektiot, (Infections)

7.12.2. Multippeli skleroosi, (Multiple sclerosis)

8. Tarve ja suositeltu saanti, (Requirement and recommended intake)

8.1. Viitearvojen  asettamiskriteerit, (Criteria for setting referens values)

8.2.Vauvat, (Infants)

8.3. Lapset ja aikuiset, (Children and adults)

8.3. Muut aikuiset ja iäkkäät, (other adults and the elderly)

8.4. Raskaus ja imetysaika, (Pregnancy and lactation)

9. Suositusten taustalla olevat perustelut, ( Reasoning behind the recommendation)

10. Alin hyväksyttävä santi, ( Low intake level)

11. Ylin hyväksyttävä saanti ja myrkyllisyys ( Upper intake levels and toxicity) 

12 .Liite, ( Appendix: Vitamin D intake and serum 25OHD results from supplement studies)

13. References  (1-132, See the  book: NNR 2012, ISBN 978-92-893-2670-4) ) 

1. D-vitamiinin suositeltu saanti, Recommended Intake (RI)

D-vitamiinia mikrogrammaa päivässä:

Lapset alle 2 vuotta . 10 ug päivässä ( ei muutosta) ;

Children under 2 year : 10 μg/d (no change)

Lapset ja aikuiset ( naiset ja miehet) 2 - 60 vuotiaat : 10 ug päivässä;

Children/adults (women and men) 2–60 year : 10 μg/d

Aikuiset 61-74 vuotiaat: 10 ug päivässä

Adults 61- 74 year: 10 ug/d .

Niille, joiden auringonsaanti on rajallista tai puuttuu: 20 ug päivässä:

20 μg /d for those with limited or no sun exposure (no change)

Yli 75 vuotiaille 20 ug päivässä

Adults over 75 year : 20 μg/d

Naisten ja miesten keskimnääräinen tarve (AR): 7,5 ug päivässä.

Women and men: Average requirement (AR) 7,5 ug/d.

Naisten ja miesten hyväksyttävän saannin alaraja (LI) 2.5 ug D-vitamiinia päivässä.

Women and men: Lower level of intake (LI) 2.5 ug / d.

Miesten ja naisten ylin hyväksyttävä saanti UL): 50 ug aikuisille, (25 ug lapsille.)

Adult: upper level of intake 50 μg/d for adults, ( 25 μg/d for children).

2. Johdanto (Introduction)

D3 vitamiini eli kolekalsiferoli ( cholecalciferol) on steroidin kaltainen molekyyliltään ja sitä voi syntetisoitua ihossa 7-dehydrokolesteroli-molekyylistä, kun ultraviolettisäteily B osuu ihoon (UVB on 290 nm-315 nm aallonpituusalueella). Myös joissain elintarvikkeissa on D3 vitamiinia. D2-vitamiinia, ergokalkiferolia (ergocalciferol) muodostuu silloin kun UV-säteily kohdistuu eräissä sienissä ja hiivassa olevaan ergosteroliin. D3-vitamiinin perustarpeen voi kattaa antamalla aurinkon paistaa ihoon. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että meidän leveysasteillamme täällä Pohjolassa (55 - 72 astetta pohjoista leveyttä) meidän elinolosuhteissamme voi esiintyä D-vitamiinin puutetta, jos sitä puuttuu ravinnosta. Vauvoilla voi kehittyä riisitautia ja vanhuksilla osteomalasiaa. Tästä syystä D-vitamiini on luettava ravinnon hivenainejoukkoon (mikronutrientti) . D-vitamiini on myös hormonin esiaste eli prohormoni, koska se muuttuu kehossa hormoniksi 1,25-(dihydrosivitamiini D, joka on kalsitrioli. Yksi kansainvälinenyksikkö IU vastaa 0.025 ug D-vitamiinia. Siis tavallinen annos 10 ug D-vitamiinia on 400 IU.

• Vitamin D3 (cholecalciferol) is a steroid-like molecule that can be synthesised from 7-dehydrocholesterol in the skin under the influence of ultraviolet B light (wavelength between 290 nm and 315 nm). Vitamin D3 is also present in some animal foods, and vitamin D2 (ergocalciferol) can be found in some mushrooms. The basic requirement for vitamin D3 can be satisfied by exposing the skin to the sun. Experience demonstrates, however, that under the living conditions and at the latitude of the Nordic countries (55 - 72 degrees Northern latitudes), vitamin D deficiency can occur if the diet is devoid of the vitamin. Infants can develop rickets and elderly people can develop osteomalacia, and for this reason vitamin D is considered a micronutrient. Vitamin D is also a pro-hormone because it is converted to a hormone, 1,25-dihydroxyvitamin D (calcitrioli), in the body.
• One IU(international unit) corresponds to 0.025 ug vitamin D. 8 that means: 10 ug correspondto 400 IU)

3. Ravintolähteet ja saanti (Dietary sources and intake)

Rasvaiset kalat (Kommenttini: kalanmaksaöljy!), ravintorasvat ja D-vitamiinilla rikastetut maitotuotteet ovat pääasialliset D-vitamiinin ravintolähteet. Joissain makeanveden kaloissa voi olla huomattavat määrät D-vitamiinia. Liha ja munat antavat myös vähän D3 vitamiinia, mutta ne sisältävät myös vahvempaa biologista tehoa omaavaa 25OHD3- muotoa (Ovesen et al.- 2003; Cashman et al. 2012). UV- säteily vaikuttaa joissain sienissä ja hiivassa olevaan ergosteroliin ja siitä tulee D2-vitamiinia, jonka biologinen teho on jonkin verran alempi kuin D3-vitamiinin (Ovesen et al. 2003, Cashman et al. 2012).. joissain kasvisperäisissä maidon korvikkeissa on lisättyä D-vitamiinia

Viime vuosikymmenen aikaisten ravintotutkimusten mukaan aikuisten ja lasten keskimääräiset D-vitamiinin saannit vaihtelevat pohjoismaissa. Ilmaisten ravintotiheytenä Tanskassa 3.5 ug / 10 megajoulea ravintoenergiaa kohden ja Suomessa 12.8 ug / 10MJ.

• Oily fish, edible fats, and milk products enriched with vitamin D are the major dietary sources. Certain lean freshwater fish might also contain high concentration of vitamin D3. Meat and eggs contribute some vitamin D3, but they also contain 25OHD3 that has a high biopotency. Vitamin D2 is formed by UV irradiation of ergosterol present in some mushrooms and in yeast, and vitamin D2 has a somewhat lower biopotency compared to vitamin D3. Some plant-based milk substitutes contain added vitamin D.
• Dietary survey data from the last decade show average intakes in both adults and children ranging from 3.5 ug/10 MJ in Denmark to 12.8 ug/10 MJ in Finland.

Suomennosta 3.6. 2013  Päivitys 26.4. 2016 kirjasta NNR2012.