Aminohapot ja proteiini-mihin niitä kuluu?

75 % aminohapoista käytetään  proteiinisynteesiin kehossa.
Keholla on oma proteiiniaineenvaihduntansa, ja tietty määrä  valkuaista syntyy päivittäin kehon omassa  (endogeenisessa, sisäsyntyisessä)  aineenvaihdunnassa.  kataboliassa ja anaboliassa liikkuu tietty määrä  valkuaista. Keho on hyvin tarkka säästämään, mitä säästettävissä on.

Aineenvaihdunta tuottaa 140 grammaa aminohapoista päivittäin.  Kaksi kolmasosaa kehon  aminohappoaltaassa on näitä endogeenisiä aminohappoja ja vain yksi kolmasosa on exogeenista, sitä mitä keho koettaa ravinnon tarjoamasta  proteiinista saada  sulatettua esiin ja imeytettyä suolesta.(Siis ihmisellä on  selvää osuutta  siinä,  tarjoaako hän  sen tarvittavan kolmasosan hyvinä  rakenneosina keholleen vai ei).

Keho koettaa pitää yllä typpitasapainoa. Hajoavaa orgaanista typpeä talletetaan ja liitetään  aineenvaihdunnassa ilmeneviin karboksyylihappoihin ja ne muuttuvat aminohapoiksi,. mutta  on  jokusia aminohappomuotoja, joita keho ( ihmisen keho) ei pystykään tekemään. Sellaisia pitää saada ravinnossa ja niitä sanotaan essentielleiksi, välttämättä ravinnossa saataviksi.  Näitä  ehdottoman välttämättömiä  ovat metioniini, valiini, leusiini, isoleusiini, lysiini, fenylalaniini, treoniini ja tryptofaani. (On tilanteita, joilloin niihin pitää vielä lisätä muutama ravinnossa välttämättä  saatavaksi).

32 grammaa proteiinia on pienin määrä, joka pystyy pitämään typpitasapainoa yllä ja se vastaa tyyppenä (N) 5.1 gramma tyyppeä.  Länsimaissa  proteiinin käyttö on keskimäärin  riittävää ja tarpeeksi runsasta noin 90 grammaa proteiinia päivässä keskivertoaikuiselle ( 70 kg)

Kehossa syntyy päivittäin  300 grammaa proteiinia.  70 kiloisen ihmisen kehon koko proteiinipitoisuus on  noin 14 kiloa.  Joka päivä syntyy luustolihasproteiinia 70 grammaa.  Mahasuolikanavassa syntyy 200 grammaa proteiinia entsyymeinä. Maksa muodostaa 30 grammaa proteiinia päivässä. Eri proteiineilla on erilainen puoliintumisaika.  Esim. insuliinipeptidin puoliintumisaika on lyhyt vain 6,5- 9 minuuttia. Arvelen että proteiinien endogeeninen maailma kehossa on  paljon  monimutkaisempi ja ehkä vaativampi, kuin mitä ihminen  arvelee parhaimmalla tieteellään.  Ja vain luonnontilassa hyvissä ja runsaissa paratiisimaisesssa  olotilassa eläen ehkä saa ne tarvittavat ainekset.  Kaupungissa ja pilvenpiirtäjissä voi tilanne olla toinen. Sen takia tulee varsinkin proteiinin saannit tarkistaa. Onneksi nykysuositukset  NNR2012 kohensivat  saantia.

Ihmisen rakenneaminohapot  ( 20 kpl= jaotellaan seuraavasti:

•  HAAROITTUNEET

Essentiellit haaroittuneet aminohapot:
 Leusiini (Leu, L), isoleusiin  (Ile, I), valiini (Val, V)

•  AROMAATTISET
  

Essentiellit aromaattiset aminohapot:
Fenylalaniini(Phe), tryptofaani (trp)

Aromaattinen aminohappo:
Tyrosiini(Tyr, Y). (Myös tyrosiini voi olla essentielli  keskoselle ja uremiassa )

•  RIKKIPITOISET

Essentielli rikkipitoinen:
Metioniini (Met, M)

Rikkipitoinen:
Cysteiniini  (Cys, C)

•  BAASISET

Essentielli baasinen aminohappo 
Lysiini (Lys, K)

Baasiset aminohapot
Arginiini (arg, R), Histidiini 8His, H)  ( Nämä oat essentiellejä lapsille ja uremiassa)

•  NEUTRAALIT

Esentielli neutraali aminohappo
Threoniini (Thr, T)

Neutraalit aminohapot
Alaniini (Ala, A), Glysiini (Gly, G), Seriini (Ser, S), Proliini (Pro, P)

• HAPPAMAT 

Glutamiinihapo (Glu, E), Aspartaatti (Asp, D)

• AMIDIT

Glutamiini (Gln, Q), Asparagiini (Asn, N)

Ihmisen DNA koodaa  sanomansa proteiineiksi näiden 20 aminohapon "kielellä" RNA-välitteisessä tulkinnassa, translaatiossa.