(1) Proteiinista NNR2004 kirjassa . Taustaa

NNR2004 Protein Kappale 13. Sivut 199- 208
ISBN92- 893-1062-6. Tämä kappale on mielestäni hyvin tarkkaa pohdintaa ja uumoilua, joten koetan tuottaa sen suomeksi sellaisena kuin se on esitetty tiedontasona ihmisen proteiinintarpeesta vuonna 2004.

Tausta ( S 199)
Fysiologia ja aineenvaihdunta ( S. 199-201)
Tarve ja suositeltu saanti ( S. 201-206)
(Aikuiset. Proteiini ja fyysinen treenaus. Iäkkäät. Vauvat ja lapset. Raskaanaolevat ja imettävät.)
Ylin hyväksyttävä saanti (S. 206- 207)
Ravintolähteet ja saanti (S. 207-208)

• Tausta

PROTEIINI on ihmisissä, eläimissä ja kasveissa solujen kaiken orgaanisen materiaalin rakenneosa. Rakenneproteiinit rakentuvat 20 aminohaposta, jotka tuovat erityisiä molekyylejä kukin sekä aminoryhmiä -NH2. Jokainen aminohappo tuo jonkin tietyn "lego" - osasen ihmiskehon rakentamiseen.

Nämä 20 rakenneaminohappoa omaavat nimen ja koodin:
(A, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, P, Q, R, S, T, V, W, Y)
B = D+ N
Z = E +Q
X = mikä tahansa aminohappo.
Rakenneaminohapot 20 kpl.:
A= alaniini(alanine), (Ala)
C= kysteiini (cystein), (Cys)
D= aspartaatti (aspartate), (Asp)
E= glutamaatti, glutamiinihappo, (glutamate), (Glu)
F= fenylalaniini (Phenylalanine),(Phe)
G= glysiini (glycine), (Gly)
H= histidiini (histidine), (His)
I= isoleusiini (isoleucine), ( Ile)
K= lysiini (lysine), (Lys)
L= leusiini( leucine),( Leu)
M= metioniini ( methinine), (Met)
N= asparagiini ( asparagine), (Asn)
P= proliini (proline), (Pro)
Q= glutamiini (glutamine), (Gln)
R= arginiini (arginine), (Arg)
S= seriini (serine), (Ser)
T= treoniini(threonine), (Thr)
V= valiini( valine), (Val)
W = tryptofaani (tryptophane), (Trp)
Y= tyrosiini (Tyrosine),(Tyr)

• KEHON proteiineilla on spesifisiä tehtäviä.

Niistä muodostuu suurin osa rakenteellisista soluelementeistä
ja toiminnallisista yksiköistä kuten
korjausproteiineista ( repairing)
entsyymiproteiineista ( enzyme action)
vasta-aineproteiineista ( antibody action)
eri aineitten kuljetusproteiinista ( transport of various substances).

• RAVINNON proteiinilla on ravitsemuksessa kaksi tehtävää

Ensinnäkin spesifinen tehtävä toimia typen (N, Nitrogen) ja aminohappojen lähteenä (proteiinissa ja aminohapoissa typpi tulee orgaanisessa muodossa)
Toiseksi epäspesifisenä tehtävä olla energiavarastona.

• Ihmisen ravintoproteiinin tarpeen määrittäminen

Ihmisen ollessa energiatasapainossa ja hänen fyysisen aktiivisuutenssa tason (PAL) ollessa kohtalainen hänen proteiinin tarpeensa määritellään matalimpana proteiinin saantina, mikä ylläpitää typpitasapainoa.

• Käsitteitä

fyysisen aktiivisuuden taso = Physical activity level (PAL)
http://pikenruoka.blogspot.com/2009/02/pal-physical-activity-level-liikkuminen.html
typpitasapaino= nitrogen balance
energiatasapaino = energy balance
http://pikenruoka.blogspot.com/2010/05/perusaineenvaihdunnan-bmr-laskemisesta.html


(Kommentti:

Siis IHMINEN koostuu rakenteeltaan ja elimistönsä toiminnalta ja korjausjärjestelmiltä n sekä sukupolvien toistumisiltaan, genomiltaan, PROTEIINEISTA. Jopa ajattelu perustuu proteiinien funktioihin, toiminnallisten aminohappojen ja aminohappoketjujen liikkeisiin.

Kiinteää koossapitävää ja liikkuvaa toimivaa proteiinimateriaalia on ihmisessä 15- 20% Tässä proteiinisessa rakenteessa pysyy runsaasti organisoitua VETTÄ (solujen sisällä, ICV, solujen ulkopuolella ECV ja verenkierrossa plasmassa) mahdollistamassa kehon toimintoja ( N. 60 %)

Ylläpitoon tarvitaan energiana lähinnä HIILIHYDRAATTEJA ja RASVOJA, joista rasvat voivat parhaiten varastoitua pitempiaikaiseksi varaenergialähteeksi eri puolille ihmisen proteiinirunkoista rakennetta, yleensä sitten, ettei solunyhteiskunnan vitaalit energialaitoksen reitit ym aktiivi solutiet kärsi varastoenergian aiheuttamista ruuhkista ta tukkeumista).
Proteiinin osalta tarve katsotaan typpitasapainosta käsin.