Typpikato, kertausta

Ruotsalaisesta kliinisen nutrition kirjasta suomennosta.

Mitä tarkoittaa termi ”typpikuolema.” ?

KÄSITE: Typpikuolema kuvataan kliinisen nutrition kirjassa seuraavalla tavalla.

Keho saa normaalisti energiansa sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnasta rasvavarastojen ollessa kehon pääenergiavarasto.

(Ihmiskeho on melko vesipitoista, Nuorella aikuisella on 60% kehosta vettä, lapsella prosenttiluku on korkeampi ja vanhemmilla matalampi. Proteiinia on ihmiskehosta 15- 20 %, mikä aikuisella 70 vuotiaalla merkitse n 12 kiloa proteiini. NNR 2004 tekstistä)

Muta lihasten paino kehossa on mioltei puolet kehon painosta, sillä proteiiniaineksen lisäksi lihaksiin kertyy mm. vettä ja glykogeenia. Mitä enemmän glykogeenia, sitä kimmoisammat lihakset).

Paaston ja nälkätilan yhteydessä keho menettää rasva- ja proteiinivarastojaan. Jos terveyttä kuvataan proteiinipitoisuutena, joka normaaliudessaan on 100-prosenttinen, olisi 70 %:n proteiinipitoisuus tila, jota sanotaan typpikuolemaksi.

Normaalisti kehon proteiinivarastosta on vain 20 % sellaista, mikä voi asettua reservinä energia-aineenvaihdunnan käyttöön.(20% mainitusta 12 kilosta kehoproteiinia, tarkoittaa 2.4 kiloa)

Kaikki kehon valkuainen on funktionellia, jokaisella valkuaismolekyyleillä on jokin eritystehtävä kullakin. Keho ei tee itselleen proteiineista mitään varsinaista polttoainevarastoa pääasiallisesti, mutta hätätilassa voi näistä funktiomolekyyleistä, proteiineista, tulla tavallista energiaa, kuten sokerista ja rasvoista, kun molekyylistä irtoaa rakenteen antavaa typpeä pois. ( Niinkuin joku lämmittäisi taloaan sen seinistä tai huonekaluista otetulla materiaalilla !)

Jos kuitenkin 30 % tästä kehon proteiinirakenteesta kuluu energiatarpeisiin, ihminen ei kykene enää jatkamaan biologista elämäänsä.( Vertaa: Talo, jonka seiniä on poistettu liikaa, ei ole asumakelpoinen) Se aika, jonka ihminen pysyy hengissä sellaisessa tilassa, riippuu kunnosta, joka vallitsi ennen energian saannin loppumista. Ensiksi tilanne koskee sellaista kudosta, jonka aineenvaihdunta on vilkkain, kuten immuunipuolustusjärjestelmä soluineen. Terveet ihmiset kuten esim terveet vangit, jotka ovat alkaneet nälkälakon, pysyvät hengissä 9-10 viikkoa ( keskimäärin 61 +- 4 päivää). Kataboliassa oleva ihminen, jolla on jokin sairaus, kestää hengissä 5 viikkoa paastossa. Jos henkilö on ollut vaikeassa onnettomuudessa, traumassa, voi sen jälkeen ¾ osaa lihasmassasta pilkkoutua pois, koska energian tarve kehon korjaantumisvaiheessa on kohonnut ja otettava huomioon.

Voidaan kuvata asteita hyvästä terveydestä (100 prosenttisin proteiini varastoin ja 100-prosenttisin elämänlaatutekijöin) muutoksia alaspäin portaittain esim seuraavasti:

• Lihasmassan vähentyma ( juovikkaat lihakset, sydän, sileät lihakset)

Oireena väsymys, yleinen heikkous

• Alentuneet viskeraaliset proteiinit ( sisäelinvalkuainen), albumiini, transferriini, kuljetusproteiinit Oireena aloitekyvyn väheneminen

• Huonontunut immuunivaste (imusolut, jyväiset valkosolut, komplementti, vasta-aineet, CRP akuuttifaasiproteiini) Oire: Vuodepotilaan taso ja elämähalukkuuden katoa

• Huonontunut ihohaavojen paraneminen, huonontunut vaste traumoihin, huonontunut shokin korjausjärjestelmä Oireena: depressio, persoonallisuuden muutos

• Sisäelinten toiminnallinen huononeminen ( suoli, maksa, sydän) Oireena apatia

• Kehon sopeutumiskyky pettää. Moni elin lakkaa toimimasta. Oirena täydellinen väsähdys.

• Kun 30 % kehon normaaliproteiinipitoisuudesta on käyttynyt , kompromissimahdollisuuksia energia-aineenvaihdunnalla ja kehon elintoiminnoilla ei enää ole ja keho lakkaa toimimasta. Tätä sanotaan typpikuolemaksi.

Kehon proteiinia taas säästää energiapitoinen ravinto: hiilihydraatteja ja rasvaa tulee olla ravinnossa päivittäin.( ”Nyrkkisääntönä” aikuiselle 70-kiloiselle terveelle ihmiselle suositellaan noin 300 g hiilihydraattia, 70 grammaa rasvaa ja noin 70 grammaa proteiinia päivittäin.)

Suositellaan, että proteiinin osuus energiasta on 10- .20 E-prosenttia. Tämä korvaa päivässä tapahtuneet menetykset ja funktionaalisten proteiinien rakentumiseen se antaa tarvittavan lisäpanoksen.

Hiilihydraatti ja rasva taas antavat energiaa, minkä avulla proteiineja säästyy ja uudismuodostuu vielä moninkerroin kehon sisäisessä aineenvaihdunnassa, kun irtoavaa typpeä liitetään aineenvaihdunnan hiiliketjupätkiin ja uusia aminohappoja syntyy koko ajan, joten liika tai pelkkä proteiinin syönti EI varsinaisesti korjaa tilannetta. Tilanteen alkukorjaamiseen sopii hiilihydraattipitoiset nesteet, mehut ja pasta/riisi.

Lähde:

Mossberg T. Klinisk nutrition och vätskebehandling .9.p. .Pharmacia &Upjohn,Stockholm(1998) Ss.10-11.

Boseus I. Luento: Nutritionssupport. Effekter av proteinförlust.2000-12-15.AKN.GU

Suom.