(5) ENERGIA. Mitä NNR 2012 suosittelee raskaanaolevalle

(5) Sisälto tässä  kappaleessa 5.1. kertoo raskauden aikaisesta energiantarpeesta 

http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Energy.pdf

(5. Aikuisten energiantarpeen viitearvot, Reference values for energy requirements in adults)

5.1. Raskaudenaikainen energiantarve, Energy requirement during pregnancy

Viittaukset, References

(5. Viitearvot aikuisten energiantarpeille, Reference values for energy requirements in adults)

5.1. Energy requirement during pregnancy

Raskaudenajan energiatarpeet perustuvat arvioihin painonkertymästä raskauden aikana ja tämän kertymän koostumuksesta rasvana ja proteiinina. Hyten ja Chamberlein (1980) aikoinaan tutkivat reproduktion tuloksia terveillä naisilla ja johtopäätöksenä olivat sitä mieltä, että 12,5 kilon painonnousu odottavalla äidillä on edullista sekä äidille että vauvalle. Tämä on vähemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin raskauden aikana ja IoM (2009) on laajentanut suosituksia raskaudenajan painonnoususta ottaen huomioon vaihtelevat raskautta edeltävät painot. 

 

The requirement for energy during human pregnancy is based on estimates of weight gain

during gestation and the composition of that gain in terms of fat and protein. Hytten

and Chamberlain (1980) studied reproductive outcome in healthy women and concluded that a weight gain of 12.5 kg was associated with the best reproductive outcome in mother and infant (Hytten and Chamberlain 1980). This value is lower than average values for weight gain in pregnancy in the Nordic countries and the IOM (2009) has extended the recommendation of weight gain in pregnancy taking varying pre-pregnant weight into consideration.

Raskaanaoleva nainen on anabolisessa dynaamisessa tilassa koko raskauden ajan, mikä luo lisäenergiantarpeita. Forsum ja Löf (2007) kuvasivat niitä eroavuuksia, mitä naisen raskaustilan energia-ainenevaihdunnan ja naisen tavallisen energia-aineenvaihdunnan välillä esiintyy. 

 

The pregnant woman is in an anabolic dynamic state throughout gestation creating additional needs for energy. Forsum and Löf described the partitioning of energy metabolism in the pregnant versus the non-pregnant state (Forsum and Löf 2007).

 

Butte ja King totesivat (2005) , että raskaanaolevan naisen energian tarve on sellaista tasoa ravinnosta saatavaa energiaa, mikä antaa tasapainon hänen energiankulutukseensa, kun hänen kehokokokonsa ja kehon koostumuksensa ja fyysisen aktiivisuuden tasonsa ovat hyvän terveyden mukaiset. Raskaanaolevan naisen energian tarpeeseen sisältyy ne energian tarpeet, jotka liittyvät kudosten tallentumiseen (mm vauvan muodostumiseen ja kehon valmistumiseen vauvan imetykseen) kuten raskauden päättymisen optimaalisuuteen kuuluu. Raskauden energiakustannukset tarkemmin sanoen johtuvat sikiöstä, istukasta ja sikiövedestä, samoin kohdun kasvusta, rintojen kasvusta ja veren volyymin lisääntymisestä, solunulkoisesta nesteestä ja rasvakudoksesta (Hyten 1991).

Butte and King (2005) stated that: “The energy requirement of a pregnant woman is the level of energy intake from food that will balance her energy expenditure when the woman has a body size and composition and level of physical activity consistent with good health”. The energy requirement of pregnant women includes the energy needs associated with the deposition of tissues consistent with optimal pregnancy outcome (Butte and King 2005). The energy cost in pregnancy is due to the foetus, placenta and amniotic fluid, as well as the weight gain of uterus, breasts and blood volume, extracellular water and adipose tissue(Hytten 1991).

Vuonna 2004 FAO/WHO/UNU julkaisi raskaanaoleville naisille energiansaannin suositukset, mitkä perustuivat 12.0 kilon painon kertymään raskauden aikana. Sitten Butte ja King( 2005) muokkasivat näitä lukemia naisille, joiden painon kertymä oli 13, 6 kg, mikä luku sopii paremmin skandinaavisilla naisilla havaittuihin arvoihin. Laskut perustuvat kahteen lähestymistapaan ( Butte ja King 2005, FAO 2004).

Ensimmäinen laskutapa on keinotekoinen, ja siinä arvioidaan energiakustannukset, jotka johtuvat basaaliaineenvaihdunnan (BMR) muutoksista ja niistä energiakuluista, mitä kudosten tallentumiseen tarvitaan erikseen arvioimalla retentioenergia ja tähän retentioon liittyneeseen synteesiin kuluneet energiakustannukset. 

 

In 2004 FAO/WHO/UNU published recommendations for energy intake by pregnant women based on a 12.0 kg weight gain during gestation (6). Butte and King (2005) modified these figures for women gaining 13.8 kg, a figure in better agreement with values observed for Scandinavian women. The calculations are based on two approaches Butte and King 2005, FAO 2004), the first being a factorial approach with estimates of the energy costs due to changes in the basal metabolic rate (BMR) and cost of tissue deposition with separate estimates of the amount of energy retained and the cost of synthesis associated with this retention. 

 

Toinen laskutapa perustuu kokonaisenergian kulutuksen lisään ja arvioihin siitä energiamäärästä mikä retentoituu. 

 

The second approach is based on the increment in total energy expenditure (TEE) and estimates of the amount of energy retained.

Molemmat laskutavat antavat samanlaiset tulokset kooaikaisraskaudelle ( 374 MJ ja 369 MJ enisimmäisellä laskutavalla ja vastaavasti toisella vaihtoehtoisella laskutavalla.) . Mutta ne eroavat kolmen raskauskolmanneksen aikaisten energian tarpeen lisääntymisten suhteen. 

 

The two calculations give similar result for the complete pregnancy (374 and 369 MJ for the first and second alternative, respectively) but differ with respect to the increase in requirements during the three trimesters.

Näiden kahden laskutavan keskiarvoa käyttämällä saadaan laskettua ensimmäisen, toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana tarvittavat lisäenergia seuraavasti

I raskauskolmannes: energia lisä + 430 kJ/ vrk

II raskauskolmannes: energialisä + 1375 kJ/ vrk.

III raskauskolmannes: energialisä + 2245 kJ / vrk.

The average of the two calculations (430, 1375 and 2245 kJ/24 hours during the first, second and third trimester, respectively) is considered to represent the additional need for energy during the three pregnancy trimesters.

Nämä ovat ne suositellut lisäenergiansaantiarvot raskauden kolmen eri kolmanneksen aikana verrattuna entisiin NNR 2004 laitoksessa annettuihin arvoihin

These are the recommended energy intake values during the three trimesters of pregnancy. The comparison between NNR-2004 and the new recommendations are shown in Table 9.11.

Taulukko 9.11 Table 9.11 Additional daily energy requirement during pregnancy: comparison between Lisäenergiantarve NNR 2012 mukaan  raskauden aikana verrattuna NNR 2004 laitoksen suosituksiin.

                            NNR-4 (2004) and    NNR-5 the new recommendations.

1st trimester       Value not given           430 kJ (103 kcal)

2nd trimester       350 kcal                        1375 kJ (329 kcal)

3rd trimester        500 kcal                        2245 kJ (537 kcal)

Lisäaspektina mainitaan sekin mahdollisuus, että laskemalla fyysisen aktiivisuuden tasoa (PAL)

päivittäisen energian tarvekin saadaan laskemaan. Tässä onkin monimutkainen aihe, missä ei ole saatavilla lopullisia vastauksia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ruotsalaiset raskaanaolevat toisen tutkimuksen mukaan eivät "säästäisi energiaansa" tällä tavalla (Löf 20119 ja toisen tutkimuksen mukaan taas säästäisivät ( Löf 2006). Täten – Prenticen et al. toteamuksen mukaan (1996) ei voida olettaa, että suuri osa raskauden energiakustannuksista normaalisti tai automaattisesti katettaisiin vähentämällä fyysistä  aktiivisuutta (PAL kerrointa pienentämällä).

An additional aspect is the potential to decrease energy needs by a decrease in physical activity during pregnancy. This is a complicated issue where definite answers cannot be provided. Studies have shown that Swedish pregnant women do (Löf 2011) or do not (Löf 2006) “save energy” by such a decrease. Thus, as stated by Prentice et al. (Prentice et al 1996), it cannot be assumed that a high proportion of the energy costs of pregnancy are normally or automatically met by reductions in physical activity.

On suurta vaihtelua siinä, miten paljon raskaanaolevien naisten kehonpaino nousee raskauden kuluessa. On havaittu positiivistä liittymää raskauden painonkertymän sekä vauvan että äidin terveyden kesken. Kuitenkin hyvin suuri painon kertymä on terveysriski sekä äidille että lapselle erityisesti ylipainon tai lihavuuden vallittua jo ennen raskautta ( Esim on lisääntynyttä riskiä äidin rintasyövästä, spontaaniabortista, raskausdiabetekseseta ja raskausverenpaineesta).

 

There is great variation in how much the woman’s body weight increases during pregnancy. A positive association between the woman’s weight gain and the health of both baby and mother has been observed. However, a very large weight gain is a health risk for both the mother and the child, especially among pre-pregnancy overweight or obese women (e.g. increased risk for

breast cancer of the mother, higher risk for spontaneous abortion, gestational diabetes and gestational hypertension) (Kieler 2002, Thorsdottir et al 2002).

Jos kehon painonkertymä raskauden aikana on liian vähäistä, kasvaa riski vauvan liian pienestä syntymäpainosta, koska raskauden aikainen painon kertymä korreloi positiivisesti vauvan syntymäkokoon (Thorsdottir et al. 2002). Pieni syntymäpaino lisää vauvan varhaiselämän terveyden komplikaatioitten riskejä ja pienen syntymäpainon on havaittu myös korreloivan aikuisiän tautien suurempaan riskiin, kuten sepelvaltimotautien, verenpaineen ja 2- tyypin diabeteksen riskiin.

If the body weight increase during pregnancy is too small, the risk of the baby having low birth weight is increased, as weight gain in pregnancy is positively correlated to size at birth (Thorsdottir et al 2002). Low birth weight increases the risk for health complications early in life, and small size at birth has been found to be related to higher risk of adult diseases, such as coronary artery disease, hypertension and type 2 diabetes (Thorsdottir et al 2002-, Eriksson et al 2002, Gunnarsdottir et al 2002, Barker 2002).

Keskimääräinen raskaudenaikainen painonkertymä Pohjoismaisilla naisilla on 14 - 16.5 kg. 

 

Weight gain during pregnancy among women in the Nordic countries is on average 14-16.5 kg (Thorsdottir et al 2002, Gunnlaugsson and Geirsson1992, Forsum et al 2003, Thorsdottir and Birgisdottir 1998).

Vauvojen syntymäpaino Pohjoismaissa on iso, yli 3500 grammaa, Islannissa ja Fär-saarilla kaikkein isoin ja se on noussut täysaikaisissa lapsissa kaikissa Pohjoismaissa viime kuluneina vuosina. 

 

Birth size in the Nordic countries is high >3500g, highest in Iceland and the Faeroe Islands, and has been increasing for full-term babies in all the Nordic countries over recent years (Meeuwisse and Olausson, 1998).

On revidoitu ja laajennettu raskauden painonkertymän arvoja ja vuonna 2009 IoM julkaisi ohjelinjoja, joissa annetaan ennen hedelmöitystä eri BMI-arvoja omanneille naisille raskauden aikaisten painonkertymien suosituksia. Nämä ovat nykyisin Pohjoismaisille naisille suositellut arvot Kts. Taulukko 9.12. Suositellun painonkertymän keskiarvo naiselle, joka ennen raskauttaan oli normaalipainoinen, on 11.5 - 16 kiloa ja se on samanlainen arvo kuin Butte ja King ovat myös laskuissaan saaneet: 13.8 kiloa. 

 

Values on weight gain in pregnancy have been reviewed and extended, and in 2009 IOM published guidelines with recommended gestational weight gain for women having different BMI before conception (IoM 2009). These are the values now recommended for Nordic women (Table 9.12). The middle value of the recommended weight gain for pre-pregnantly normal weight women 11.5 –16 kg, is similar to 13.8 kg calculated by Butte and King (2005).

• Taulukko 9.12. Table 9.12 Weight gain during pregnancy as recommended by the Institute of Medicine (2009).  Painon kertymä raskauden aikana IoM suositusten mukaan (2009)

BMI (kg/m2) before conception                                          Recommended weight gain (kg)

BMI ennen hedelmöittymistä                                                Suositeltu painonkertymä (kg)

Less than 18.5 (underweight)                                              12. 5 -18 kg

Alle 18.5 (alipainoa)

18.5 –24.9 (normalweight)                                                    11.5 – 16 kg

Normaalipainoa

25.0- 29.9 ( overweight)                                                            7- 11.5 kg

Ylipainoa

More than 30.0 Obesity                                                            5 -9 kg

Lihavuutta , BMI yli 30.0

Viime vuosina on sikiön ravitsemuksen tärkeys herättänyt paljon mielenkiintoa. Sekä ihmisistä että koe-eläimistä saadun tiedon mukaan tämä elämän hyvin varhaisen ensimmäisen osan aikainen energian ja ravintoaineiden saanti on osoittautunut korreloivan myöhemmän elämän terveyteen. Edelleen tutkimukset ovat osoittaneet, että naisen ravitsemuksellinen kunto jo ennen hedelmöitymistä on tärkeä asia ja kuten yllä on viitattu, Amerikassa suositeltu painon kertymä raskauden aikana vaihtelee sen mukaan, mikä naisen BMI on ennen raskautta ollut.

During recent years the importance of fetal nutrition has attracted a lot of interest. Studies in humans as well as in experimental animals tend to demonstrate that the supply of energy and nutrients during this very first part of life is related to health later in life. Furthermore, studies have shown that also the nutritional situation of the woman before conception is important and, as indicated above, in the US the recommended weight gain during pregnancy varies according to the prepregnant BMI of the woman.

Itseasiassa nykyiset suositukset , kuten myös USA:n suositukset korostavat sitä, että kaikkien naisten pitäisi aloittaa raskautensa terveellisessä painossa, siis BMI tulisi olla välillä 18.5- 24.9. Tuore systemaattinen kirjallisuuskatsaus (Forsum et al. 2012) osoittaa, että saatavilla olevat tiedot ovat riittämättömiä, mitä tulee tarkoituksellisen painon laskun terveydellisiin tuloksiin, kun dieettiä on pidetty ennen konseptiota (hedelmöitystä). Voidaan kuvitella, että sellaiseen painonmenetykseen voi liittyä haittavaikutuksia, esim rauta- ja folaattistatuksen huononemaa seuranneen raskauden aikana ja syömishäiriöitten puhkeamisen riskiä voi esiintyä.

In fact recent recommendations, also from the US (IoM 2009), emphasize that “all women should start pregnancy with a healthy weight” i.e. with a BMI between 18.5 and 24.9. A recent systematic literature review (Forsum et al 2012) shows that insufficient data are available regarding health outcomes of intended weight loss as a result of dieting prior to conception. It is conceivable that such weight loss may be associated with harmful effects, for example impaired iron and folate status during a following pregnancy and a risk for precipitating eating disorders.

Hedelmällisessä iässä olevien skandinaavisten naisten ylipaino ja lihavuus on tavallista, mikä on otettava vakavasti huomioon, koska ennen raskautta esiintynyt korkea BMI on vahva ennuste monista raskauden kulun haitoista (IoM 2009). . Tämän takia on tärkeää kaikin tavoin välttää reproduktiivisessa iässä olevien naisten ylipainoa ja lihavuutta. Kuitenkin vaikka ylipaino ja lihavuus tällä hetkellä onkin tavallisin ravitsemuksellinen ongelma skandinaaveilla naisilla, on korostettava, että matalaa BMI:tä ja riittämätöntä painonkertymää esiintyy muutamilla naisilla ja se liittyy jälkeläisten lisääntyneisiin terveysriskeihin.

Overweight and obesity is common among Scandinavian women of reproductive age, a serious concern since prepregnant BMI is a strong predictor of many adverse outcomes of pregnancy (IoM 2009). Therefore, it is important that every effort is made to avoid overweight and obesity in women of reproductive age. However, although overweight and obesity presently are the most common nutritional problem in Scandinavian women it should be emphasized that low BMI and insufficient weight gain do occur in some women and are associated with increased health risks for the offspring. 

 

Suomennos 4.5. 2013klo 14:10