(5) ENERGIA. 5.2. Miten paljon kuluu energiaa laktaatioon NNR 2012 mukaan

NNR 2012 -Energy1(29)

Energia, Energy

5. Sisältö tässä kappaleesa 5.2. selvittää imetykseen kuluvaa energiaa ja energiantarpeen lisääntymistä laktaation aikana.

http://www.slv.se/upload/NNR5/NNR%202012%20Energy.pdf

(5. Aikuisten energiantarpeen viitearvot, Reference values for energy requirements in adults

5.1. Raskaudenaikainen energiantarve, Energy requirement during pregnancy)

5.2. Imetyksen aikainen energiantarve, Energy requirement during lactation

5.2. Imetyksen aikainen energiantarve. Energy requirement during lactation

Imetyksen aikainen lisäenergiantarve perustuu arvioihin maidon tuottamisen energiakustannuksista ja arvioon kehon rasvavarastoista käsin mobilisoituvasta energiamäärästä. Raskauden aikana tapahtuu fysiologista kehonrasvan retentoitumista (pidättymistä) kehoon ja jossain määrin sitä mobilisoitunee syntymän jälkeen. Täten laktaation aikaiset energiantarpeet riippuvat äidin raskaudenaikaisesta ravitsemustilanteesta. Butte ja King (2005) totesivat, että imettävän naisen energian tarve on sen tasoista ravintoeneregian saantia, mikä tuottaa tasapainon hänen energiankulutukseensa, kun hänen kehonkokonsa ja koostumuksensa sekä maidon tuotanto ovat hänen itsensä ja hänen lapsensa hyvän terveyden mukaista ja sallii halutun fyysisen aktiivisuuden. .

The additional requirement for energy during human lactation is based on estimates of the energy costs for milk production and an estimate of the amount of energy mobilized from body energy stores. During pregnancy there is a physiological retention of body fat which, to some extent, may be mobilized postpartum. Thus energy needs during lactation are dependent on the nutritional situation of the mother during pregnancy. Butte and King (2005) stated that: “The energy requirement of a lactating woman is the level of energy intake from food that will balance her energy expenditure when the woman has a body size and composition and a breast milk production which is consistent with good health for herself and her child and that will allow for desirable physical activity.”

Kansainvälisten suositustan mukaan (Butte ja King 2005, FAO 2004) laktaation aikaiset energiatarpeet perustetaan kehittyneissä maissa keskimääräisen 749 gramman vuorokautiseen maidontuotantoon. Katsotaan, että rintamaito sisältää energiaa 2,8 kJ/ grammassa ja sitä tuottuu 80-prosenttisella energiateholla (Hytten 1991). Oletetaan myös, että osittaisessa imetyksessä rintamaidon tuotto on 492 grammaa vuorokaudessa.

According to international recommendations (Butte and King 2005,FAO 2004) energy requirements during lactation are, for women in developed countries, based on an average milk production of 749 g/24 hours. Breast milk is considered to contain 2.8 kJ/g and to be produced with an energetic efficiency of 80 % (Hytten 1991). For partial lactation the breast milk production is assumed to be 492 g/24 hours.

Taulukko 9.13 osoittaa imetyksen energiakustannukset kehittyneissä maissa eri jaksojen aikana synnytyksen jälkeen ( Butte ja King 2005, FAO 2004). Nämä energiakustannukset lisätään siihen energiatarpeeseen, mikä henkilöllä oli, kun hän ei ollut raskaana eikä imettänyt. Nämä laktaation energiakustannukset voivat tulla katetuksi ravinnosta saadulla lisäenergialla tai kehon rasvojen mobilisoitumisesta saatavalla energialla. . Kehon rasvoista tuleva osuus laktaation energiakustannuksissa on arvioitu keskimäärin 0,72 megajouleksi (MJ) vuorokaudessa laktaation kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin yksilöllinen variaatio naisilla on huomattavaa Suuri yksilöllinen variaatio on varmasti myös olemassa, mitä tulee maidon tuotantoon yllämainittujen numeroitten suhteen. Ei ole sellaista tieteellistä tietoa, että imettävä äiti vähentämällä fyysistä aktiivisuuttaan voisi "säästää energiaa" maidon tuotantoon. Kuitenkin, koska on riskiä painonkertymästä raskauden jälkeen (Rossner ja Ohlin 1995), on suositeltavaa, että imettävä äiti pikemminkin lisäisi kuin vähentäisi fyysisen aktiivisuutensa määrää.

Table 9.13 shows the energy cost of lactation for women in developed countries during different time periods postpartum (Butte and King 2005,FAO 2004). These costs should be added to the energy requirement of the non-pregnant non-lactating woman. They can be covered by an increased intake of dietary energy or, partly, by mobilized body fat. This contribution from body fat to the energy costs of lactation has been estimated to be, on the average, 0.72 MJ/24 hours during the first six months of lactation.

However, the variation between individual women is considerable. A large individual variation is certainly also present with respect to the milk production figures given above. There are no data showing that lactating women decrease their physical activity to “save energy” for milk production. However, because of a risk for weight gain after pregnancy (Rossner and Ohlin 1995), it is recommended that lactating women increase rather than decrease their amount of physical activity.

• Taulukko 9.13. Table 9.13. Energy cost of milk production (MJ/24 hours) for women in developed countries during complete and partial breastfeeding (Butte and King 2005) Maidon tuoton energiakustannukset vuorokaudessa megajouleina kehittyneissä maissa täyden ja osittaisen rintaruokinnan aikana.

Months post partum -         - 0 –2 nm -- 3 –5m  -- 6 –8m  -- 9 -11m -- 12 -23m

Synnytyksen jälkeinen kk    -- 0-2 kk   -- 3- 5 kk -- 6- 8 kk --9-11 kk -- 12- 23 kk

Complete breastfeeding           2.49MJ   -- 2.75MJ -- 2.81MJ -- 3.15MJ

Täysruokinta

Partial breastfeeding               2.24MJ  -- 2.40MJ  -- 2.07MJ -- 1.53 MJ -- 1.57MJ

osa-aikaisruokinta

Näitä energiakustannuksia voi kattaa ravinnosta saatu lisäenergia tai kehosta mobilisoituva rasva, josta tulee 0.72 MJ vuorokaudessa keskimäärin laktaation kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.

These costs can be covered by an increased intake of energy from food or by mobilized body

fat, 0.72 MJ/24 hours on the average, during the first six months of lactation.

Suositellaan skandinaavisille naisille, että he antaisivat täyttaä rintaruokintaa ensimmäiset kuusi kuukautta lapsen syntymän jälkeen ja osittaista rintaruokintaa ainakin siihen asti, kun lapsi on yhden vuoden ikäinen

Scandinavian women are recommended complete breastfeeding during the first six months postpartum and partial breastfeeding at least until the child is one year old.

Ylipainon ja lihavuuden nouseva prevalenssi skandinaavisten naisten keskuudessa on myös laktaatiossa mahdollinen ongelma. On osoitautunut, että lihavilla ja ylipainoisilla naisilla on vähemmän onnistunempaa laktaatiota kuin normaalipainoisilla ( Barker et al. 2007).

Lisäksi tanskalaisnaisista on saatu tietoa rintaruokinnan edistävän synnytyksen jälkeistä painonlaskua (Barker et al. 2008). Kuitenkin tämä vaikutus on hyvin heikko ja on hyvinkin mahdollista, että painoa kertyy imetyksen aikana, jos energiatasapaino on positiivinen, siis liian paljon energiaa tulee ruoasta ja /tai fyysinen aktiivisuus on liiän vähäistä.

Toisaalta rintaruokinta on energiaa vaativa prosessi ja monelle imettävälle naiselle on motivoitua huomattavasti lisätty energiansaanti. 

 

The increased prevalence of overweight and obesity among Scandinavian women is a potential problem also during lactation. It has been shown that obese and overweight women have a less successful lactation than normal weight women (Barker et al 2007). Furthermore, there are data in Danish women showing that breastfeeding promotes weight loss postpartum (Barker et al 2008). However, this effect is rather weak and it is quite possible to gain weight during lactation if the energy balance is positive, i.e. too much energy from food and/or too little physical activity. On the other hand, breastfeeding is an energy-demanding process and for many lactating women a considerably increased energy intake is motivated.

Suomennos 4.3. 2013Klo 15: 35