NNR 2012. Yhteenvetoa (c). Elintarvikkeet ja terveys- tieteellinen näyttö

 https://www.norden.org/en/theme/nordic-nutrition-recommendation/nordic-nutrition-recommendations-2012

 Kts. sivu 21-22.

Foods and health-scientific evidence (In; NNR 2012 A Sumamry)

(sivu 21)
Kasviselintarvikkeissa kuten vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa, pähkinöissä ja siemenissä sekä täysjyväviljoissa on runsaasti ravintokuitua, mikroravintoaineita ja mahdollisia bioaktiivisia ainesosia. Luonnostaan kuitupitoisista kasviselintarvikkeista on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä niiden kyvystä alentaa tautiriskiä hypertensiossa (verenpainetaudissa) , sydänverisuonitaudeissa, 2-tyypin diabeteksessa ja eräissä syöpämuodoissa.

Kehonpainon vakauden ylläpitoon saattaa osaltaan vaikuttaa useimmille kasviselintarvikkeille tyypilliset matala energiatiheys ja fysikokemialliset ominaisuudet. Koska taas lihavuus ja kehon liikarasva ovat vahvistettuja riskitekijöitä useimmissa kroonisissa taudeissa (moni syöpätyyppi mukaanluettuna), niin matalaenergiatiheyksiset dieetit saattaisivat osaltaan antaa suojaa useimpia kroonisia tautejakin vastaan.

Erilaisia tyydyttämättömiä rasvahappoja saadaan rasvaisesta kalasta, pähkinöistä, siemenistä ja kasvisöljyistä.
(sivu 22)
Siemenöljyt kuten rapsiöljy ja pellavansiemenöljy antavat runsaasti omega-3- ja omega -6-päätyisiä rasvahappoja. Erittäin pitkäketjuinen omega-3-päätyinen kaloista löytyvä rasvahappo on terveydellisesti erityisen tärkeä. Tieteellinen näyttö antaa tukea siihen, että  suurin osa käytetystä  ravintorasvasta  tulisi tyydyttämättömistä rasvoista.

Dieetin tärkeitä proteiini- ja mineraalilähteitä ovat eläinperäiset elintarvikkeet kuten liha, maitotuotteet ja kananmunat. Koska taas tyydyttyneen rasvan lähteenä ovat pääasiallisesti liha- ja maitotuotteet, niin runsasrasvaiset tuotteet pitäisi vaihtaa vähärasvaisiin maitotuotteisiin ja niukkarasvaisiin lihavaihtoehtoihin. On vahvaa epidemiologista näyttöä siitä, että prosessoidun lihan runsas käyttö lisää kolorektaalin syövän, 2-tyypin diabeteksen, lihavuuden ja sepelvaltimotaudin riskiä. Samantapaista, mutta heikompaa assosiaatiota on havaittu punaisen lihan käytöstä.

Riskiä alentaa, jos prosessoidun lihan ja punaisen lihan sijaan valitsee vegetaarisia vaihtoehtoja (kuten palkohedelmiä), kalaa tai siipikarjaa proteiinilähteiksi. Runsas vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö on assosioitunut hypertension, halvauksen ja 2- tyypin diabeteksen matalampaan riskiin.

Lisäsokeria sisältävien virvokejuomien runsas käyttö linkkiytyy lisääntyneeseen 2- tyypin diabeteksen riskiin niin epidemiologisten kuin sokkokontrollikokeitten mukaan. Painonkertymää ja laajempaa vyötärönympärysmittaa enteilee sellaiset dieetit, joissa on runsaasti lihaa, raffinoituja viljatuotteita ( valkoista leipää ja hienoista jauhoista leivottuja tuotteita), makeisia, sokerisia juomia ja jälkiruokia. On myös vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että runsas ruokasuolankäyttö johtaa kohonneeseen hypertension (verenpainetaudin) riskiin.

LÄHDE: NNR 2012. ( c). Foods and health- scientific evidence. Pages 21-22. Suomennos 8.2. 2016.Päivitys  29.12. 2016