Vauvojen ja lasten raudantarpeesta NNR 2012

NNR 2012, ISBN 078-92-893-2670-4 . Sivut 552-554
Vauvojen, pikkulasten ja  alaluokkalaisten lasten raudantarve

Raudan tarve ja suositeltu saanti. Requirement ( AR)  and recommended intake (RI)

Lapset tarvitsevat rautaa päivittäisiä rautamenetyksiään korvaamaan sekä kasvuunsa.

VAUVAT 0-6 kk

 

Täysiaikaisilla vauvoilla on riittävät rautavarastot, jotka kattavat niiden raudantarpeen 4-6 ensimmäistä elinkuukautta.  Rintamaidon rautapitoisuus on matala ja samoin on  myös lehmänmaidon (0,3- 0,4 mg /L). Tähän osin vastavaikuttaa rintamaidon raudan suuri biologinen saatavuus.

Vauvan hemoglobiinipitoisuus (Hb) laskee nopeasti syntymän jälkeen ja rauta siirtyy hemoglobiinista rautavarastoihin, jotka auttavat varmistamaan, että täysiaikainen, normaalipainoinen, terve,- rintaruokittu vauva on käytännöllisesti katsoen aivan itsestään riittävässä rautastatuksessa ensimmäiset 4-6 elinkuukauttaan.

Kuuden kuukauden ikäisiltä vauvoilta havaittiin   eräässa tuoreessa kontrolloidussa  sokkokokeessa havaittiin alemmat seerumin ferritiiniarvot kuin  niillä vauvoilla, jotka olivat saaneet pieniä määriä täydennysruokaa 4 kuukauden ikäisestä, mutta kenelläkään  tutkituista vauvoista ei ollut kliinisesti merkittäviä matalia alle viiterajojen laskeneita arvoja.

Teollistuneitten maitten  terveet täysaikaiset vauvat joko yksinomaan rintaruokitut tai pulloruokitut   ravinnolla, jossa on vain 1.6 mg/ L  rautaa, eivät joutuneet raudanpuutteeseen (ID) ensimmäisen kuuden elinkuukautensa aikana. Täten vauvat eivät näytä omaavan mitään raudan lisätarvetta syntymästä kuuteen elinkuukauteensa asti, vaikka niiden paino sinä aikana kaksinkertaistuukin.

(Sivu 552)

Kaikilla  ruokintakaaviolla olevilla vauvoilla  (joita ei imetetä) on teoreettisesti suurempi raudantarve, koska  ruokintakaavion raudan biologinen saatavuus on alempi kuin rintamaidon raudan.  Vaikka  ruokintakaavion 1,5 mg / L  rautapitoisuus saattaisi  olla riittävä niin perinteisesti on käytetty  paljon suurempia rautarikastuksia. Euroopassa vauvojen  ruokintakaavioissa on rautarikastustasot 4 - 8 mg/L

RAUDAN MERKITYKSESTA

 

Varhaislapsuuden aikana  keskushermoston (CNS) kasvu ja  kehitys on nopeaa ja tässä prosessissa raudan osuus on kriittinen.  Monet  lapsien case- control- tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaista assosiaatiota varhaislapsuuden raudanpuuteanemian  (IDA)ja pitkäaikaisesti   huonomman kognitiivisen ja käytöksellisen suorituskyvyn kesken. Pohjoismaisilla  paneleilla on havaittu myös  assosiaatiota varhaisen raudanpuutteen (ID) ja myöhempien kehitystestien pisteitten kesken. On tehty meta-analyysejä siitä, voisiko ennaltaehkäisevällä rautalisällä parantaa vauvojen psykomotorista kehitystä. Näissä tutkimuksissa on ollut korkean riskin ryhmien preventiivisiä kokeita- lähinnä matalatuloisista maista sekä terapeuttisia tutkimuksia raudanpuuteanemisiksi (IDA) diagnosoiduista lapsista. Mutta ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että vauvoille ennen kuuden kuukauden ikää annetulla ennaltaehkäisevällä  rautalisällä olisi psykomotorista kehitystä  kohentavaa merkitystä tai suotuisia vaikutuksia kognitioon tai psykomotriseen kehitykseen terveellä, rintaruokitulla lapsella, jolla on ollut normaali syntymäpaino matalanriskin väestöissä kuten Pohjoismaissa.

NNR 2012: EI ANNA  RAUTASUOSITUKSIA 0-6 kk ajalta

Ylläolevaan näyttöön perustuen ei anneta mitään rautasuosituksia vauvojen kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajalle NNR 2012 kirjassa.

Lisäksi on sellaistakin näyttöä, mikä viittaa ensimmäisen kuuden elinkuukauden ajalta, että vauvojen keho  ei  pysty vaimennussäätämään raudan imeytymistä niin tehokkaasti kuin  isommilla lapsilla ja aikuisilla tapahtuu. Niinpä vauvojen ikäryhmässä pitäisi välttää liiallista raudan saantia.

 

ENTÄ SYNTYESSÄÄN PIENIPAINOISET VAUVAT?

Tuore systeeminen katsaus (SR) antaa kuitenkin viitettä siitä, että matalan syntymäpainon vauvoille  ( alle 2500 g) tulisi antaa lisärautaa, minkä tulisi olla 1-2 mg kehonpainokiloa kohden  viikko 6.:sta  ainakin 6 kuukauden ikään asti. Tätä tukee myös vuodelta 1992 peräisin oleva meta-analyysi sokkokokeista, joissa testattiin marginaalisesti  matalapainoisille vauvoille annettuja erilaisia rautalisämääriä sekä myös WHO:n suositus rautalisästä, mikä pitäisi antaa kaikille  matalan syntymäpainon omaaville vauvoille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sellaiset vauvat, joiden kasvutahti on suurempi, ovat suuremmassa rautavajeen riskissä, minkä katsotaan johtuvan nopeammin vähenevistä rautavarastoista  syntymän jälkeen ja  samalla  suuremmasta painon lisääntymästä. On hyvin tiedossa, että syntymäpaino vaikuttaa siihen luonnolliseen rautavarastoon, mikä vallitsee syntymähetkellä. Syntymäpainon ollessa vauvalla pieni on usein rautavarastotkin pienemmät ja lisäksi nämä vauvat tapaavat kasvaa  nopeampaan, mikä edelleen lisää riskiä raudanpuutteen (ID)  ja raudanpuuteanemian (IDA) kehittymisestä.  Vauvat, jotka painvat 2000- 2500 g  syntyessään, edustavat  3-5 % kaikista hyvinvointimaitten vauvoista.   Aiemmin on raportoitu, että  viivästetty napanuoran katkaiseminenkin syntymän jälkeen  saattaisi antaa suotuisan vaikutuksen vauvojen rautastatukseen jopa 6 kuukauden ikään asti.

VAUVAT 7 kk  iästä   5-VUOTIAISIIN

(Sivu 554)

 Kuuden ensimmäisen elinkuukauden jälkeen exogeenisen raudan tarve on suurta ja  nyt vauva tulee riippuvaiseksi täydentävästä raudalla rikastetusta ravinnosta. Runsas lehmänmaidon käyttö ( yli 300- 500 mL päivässä) saattaa assosioitua raudanpuutteeseen (ID).  Näyttää sen takia järkevältä välttää sellaisten suurten lehmänmaitomäärien käyttöä  vauvoille ja leikki-ikäisille. Tätä tukee myös 12 kuukauden ikäisillä  vähempi rautavajeen (ID) esiintyvyys uudempien suositusten jälkeen, joiden mukaisesti on alettu välttää lehmän maitoa ennen 12 kuukauden ikää ja sen sijaan käytetty rautarikastettua  ruokintakaaviota

Raudan perustarve on sama seitsemän kuukauden iästä viiden vuoden ikään ja  Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa  tämä on 8 mg Fe päivässä. T'ämä rautamäärä, joka tulee lähinnä raudalla rikastetuista fytaattipitoisista viljoista, antaa suojaa myöhäisen vauvaiän raudanpuutetta vastaan ja parantaa myös leikki-ikäisten rautastatusta. Suuremmat rautasuositukset antaisivat epärealistisen suuren ravintotiehyden dieettiin siinä ikäryhmässä ja paljon ravintotiheämmän kuin isommilla lapsilla ja aikuisilla.

 

6 - 9 VUODEN IKÄISETLAPSET 

Kuudesta yhdeksän vuoden ikäisille lapsille raudan saantisuositus (RI) on 9 mg päivässä.